
Marja Helander (s. 29. elokuuta 1965 Helsinki) on saamelainen valokuvataiteilija, videotaiteilija ja elokuvaohjaaja, jonka juuret ovat Utsjoella. Helanderin teosten lähtökohtana on usein ollut hänen oma taustansa kahden kulttuurin, saamelaisen ja suomalaisen, välissä.
Helanderille myönnettiin taiteilijaeläke 2026.
Opiskeltuaan Helsingin yliopistossa vuosina 1985–1986, Helander siirtyi opiskelemaan maalausta Limingan taidekouluun vuosiksi 1986–1988 ja sitten Lahden taideinstituuttiin vuosiksi 1988–1992. Lahdessa hänen kiinnostuksensa alkoi kohdistua valokuvaan. Lopputyössään Sarjasta Sukupolvet (1992) Helander yhdisti vanhoja etnografisia kuvia ja itseottamiaan valokuvia. Vuonna 1999 Helander valmistui taiteen maisteriksi valokuvataiteen osastolta Taideteollisesta korkeakoulusta. Valmistuttuuan hän on toiminut valokuvaajana ja tehnyt videotaidetta.
Helander on käsitellyt teoksissaan muun muassa ihmisen luontosuhdetta sekä pohjoista luontoa. Hän on kuvannut kaivosteollisuuden vaikutuksia Saamenmaan luontoon ja on tarkastellut ristiriitoja saamelaisen elämäntavan ja modernin yhteiskunnan välillä. Helander on myös ottanut elokuvan keinoin kantaa Saamenmaan omistussuhteisiin.
Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Helander piti Helsingin rautatieasemalla 1992. Sittemmin esitellyt teoksiaan lukuisissa yksityisnäyttelyissä ja yhteisnäyttelyissä Suomessa ja ulkomailla. Helanderin teoksia kuuluu myös moniin taidekokoelmiin, kuten Valtion taidekokoelmaan sekä Suomen valokuvataiteen museon kokoelmaan. Vuonna 2019 Helander toimi Mäntän kuvataideviikkojen kuraattorina. Vuodesta 2020 lähtien hän on ollut Valtion taideteostoimikunnan jäsen.
Helander kritisoi yhdessä saamelaistaiteilija Outi Pieskin kanssa nykytaiteen museo Kiasmaa vuonna 2016 Jenni Hiltusen vähäpukeisia saamelaisasuisia naistanssijoita kuvaavan Grind-videoteoksen vuoksi. Samana vuonna Helander oli mukana vaatimassa Nordeaa vetäytymään alkuperäiskansojen maille Yhdysvaltojen Dakotaan rakennettavan öljyputken rahoituksesta.
Helanderin yhdessä Mauri Lähdesmäen kanssa toteuttama lyhytelokuva Áfruvvá – Merenneito (2022) ensiesitettiin vuoden 2022 Venetsian biennaalin osana Saamen paviljongin ohjelmaa. Helanderin lyhytelokuva Eatnanvuloš Lottit – Maan sisällä linnut valittiin vuonna 2018 Sundancen elokuvajuhlien kansainväliseen lyhytelokuvakilpailuun. Vuonna 2018 Helanderille myönnettiin elokuvasta Tampereen elokuvajuhlilla kotimaisen lyhytelokuvasarjan pääpalkinto ja Risto Jarva -palkinto. Toronton ImagineNative Film + Media Festivalilla vuonna 2018 Eatnanvuloš Lottit palkittiin parhaana kokeellisena teoksena. Valtion visuaalisten taiteiden toimikunta myönsi Helanderille vuonna 2016 valokuvataiteen viisivuotisen apurahan. Vuonna 2018 hänet palkittiin Suomen Taiteilijaseuran kuvataiteilijapalkinnolla ja vuonna 2019 Suomi-palkinnolla.