Martin Scheinin

Somalialaiset merirosvot

Vuonna 2012 Scheinin katsoi, että Somalian Atalanta-operaatiossa vangitut merirosvot pitäisi tuoda Suomeen tuomittavaksi eikä päästää vapaaksi. Kahdeksantoista somalia päästettiin miinalaiva Pohjanmaalta vapaaksi, koska yksikään maa ei halunnut ottaa heidän syyllisyyttään tutkittavaksi. Aseet ja merirosvoukseen käytetyt tarvikkeet kuitenkin takavarikoitiin.

Tiedustelulait

Scheinin piti useiden muiden perustuslakiasiantuntijoiden tapaan vuosina 2018 ja 2019 eduskunnassa käsiteltyjä tiedustelulakeja perustuslaillisesti ongelmallisina. Hänen mukaansa lait mahdollistivat massavalvonnan. Hän vastusti kaavailtua perustuslain muutosta ja kannatti muutosten toteuttamista määräaikaisilla poikkeuslaeilla. Hän myös julkaisi jo vuonna 2017 asiasta avoimen kirjeen neljälle eduskunnan oppositiopuolueelle.

Polemiikki Jussi Niinistön kanssa

Puolustusministeri Jussi Niinistö arvosteli perustuslakiasiantuntijoiden toimintaa tiedustelulakeja koskevassa asiassa. Hän kohdisti arvosteltunsa erityisesti Scheininiin ja syytti tätä eduskunnan painostamisesta ja viittasi samalla hänen vasemmistolaiseen poliittiseen taustaansa. Scheinin vastasi kritiikkiin poliittisesta menneisyydestään, että hänestä on sittemmin tullut liberaali ja että hänen arvomaailmansa ovat kansainväliset ihmisoikeudet. Niinistön kommenteista tehtiin kantelu oikeuskansleri Tuomas Pöystille, joka katsoi, että Niinistö käytti epäasiallista kieltä kutsuessaan valtiosääntöoikeuden asiantuntijoita ”perustuslakitalebaneiksi”. Scheinin teki myös poliisille tutkintapyynnön Niinistön blogikirjoituksesta, mutta poliisi katsoi kirjoituksen kuuluvan ministerin virkatehtävien piiriin ja jätti tapauksen tutkimatta.

Koronavirusepidemia

Scheinin on kommentoinut aktiivisesti Suomen koronaviruspandemian vastaisia toimenpiteitä. Hän on vaatinut ihmisoikeusnäkökulman tuomista vahvemmin mukaan asiaa koskevaan päätöksentekoon ja kritisoinut sekä valmiuslain että tartuntatautilain asianmukaisuutta siinä suhteessa. Maaliskuussa 2020 Scheinin kritisoi Pauli Rautiaisen kanssa kirjoitetussa blogikirjoituksessa valmiuslain nojalla toteutettua Uudenmaan eristämistä, jolla heidän mukaansa valtiovalta altisti pienemmän ihmisjoukon sairastumisen ja kuoleman riskille suuremman suojelemiseksi.

Huhtikuussa 2020 hän kritisoi valtakunnan rajat ylittävän liikkumisen yleistä rajoittamista asianmukaisen oikeusperustan puuttumisen takia, ja korosti, että ollakseen hyväksyttäviä perusoikeusrajoitusten tulee olla sekä tehokkaita tavoitellun tarkoitusperän saavuttamisessa että oikeasuhtaisia. Tammikuussa 2021 Scheinin esitti blogikirjoituksessa, että valmiuslain ja rajavartiolain puutteiden takia Suomen tulisi säätää erillislaki, joka oikeuttaisi poikkeusolojen perusoikeuspoikkeukset perustuslain 23 §:n nojalla ja loisi oikeusperustan liikkumisvapauden rajuillekin rajoituksille. Lokakuussa 2021 hän arvosteli kovasanaisesti hallituksen koronapäätöksiä, jotka olivat johtamassa koronakuolemien rajuun kasvuun.

Rajalaki

Scheinin kritisoi kesällä 2022 voimaan tulleita valmiuslain ja rajavartiolain muutoksia ja niiden käsittelyä eduskunnassa. Myöhemmin marraskuussa 2023 hän arvosteli näihin lakimuutoksiin perustuvaa päätöstä sulkea osittain Suomen itäraja reaktiona turvapaikanhakijoiden Venäjän myötävaikutuksella kasvaneeseen määrään. Joulukuussa 2023 Scheinin kirjoitti Verde-lehdessä: "Kun asettaisin sisäministeriksi ryhtymisen ehdoksi miljardin euron lisäbudjetin, en käyttäisi tätä rahaa raja-aidan rakentamiseen vaan riittävän suurien järjestely- ja vastaanottokeskusten perustamiseen, jotka voisivat toimia voimakkaasti aaltoilevien hakijamäärien puskurina [- -] Itärajan järjestely- tai vastaanottokeskusten kapasiteetti olisi luotava kymmenien tuhansien asiakkaiden tarpeisiin. Ne olisivat enemmän maaseutukaupungin kuin vankilan kaltaisia. Olosuhteiden tulisi olla kansainvälisesti mallikelpoiset myös terveydenhoidon, lasten koulunkäynnin, ammatilliseen koulutuksen ja sosiaalisen elämän suhteen [--] Kaikille asiakkaille tarjottaisiin työ- tai opiskelumahdollisuus ja toimiva asuinympäristö. Satsaisin paljon siihen, että keskukset olisivat monikulttuurisia."

Maaliskuussa 2024 hän arvosteli hallituksen valmistelemaa poikkeuslakia, jolla kansainvälisen suojelun hakeminen voitaisiin kieltää välineellistetyn maahantulon estämiseksi, perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vastaisena.

Suomalaisuudesta

Scheinin ei ole huolestunut suomalaisen elämänmuodon ja kulttuurin katoamisesta Suomeen kohdistuvan siirtolaisuuden johdosta, sillä suomalaisuus on aina ollut monikulttuurista. Scheinin kirjoitti vuonna 2023: "Entä huolestuttaako minua Suomen valtion velvollisuus turvata suomalaisen elämänmuodon ja kulttuurin säilyminen? Ei. Kyseessä on rasistisen väestönvaihtoteorian uusi versio, joka paremmin sopii lausuttavaksi kahvikuppia ja pikkusormea nostaen kuin meluisassa kapakassa oluttuopin ääressä kuulemamme karkeat versiot."

Siirtyminen Vihreisiin 2023

Vasemmistolaisen nuoruutensa jälkeen Scheinin toimi yli kolme vuosikymmentä poliittisten puolueiden ulkopuolella perustuslain ja ihmisoikeuksien radikaalin liberaalina asiantuntijana kunnes hän elokuussa 2023 ilmoitti hakeneensa Vihreiden jäsenyyttä, koska katsoi populismin kaventaneen ihmisoikeuksiin, perustuslakiin, asiantuntemukseen ja tutkittuun tietoon perustuvan puheen vaikutusta.

Toimitteita

• Omistusoikeus. Helsinki: Tutkijaliitto, 1983.
• Scheinin, Martin & Tarvain, Kirsi (toim.): Oikeus kieltäytyä sotilaskäskyistä. (29.9.–1.10.1990 Espoossa ja Helsingissä järjestetyn kansainvälisen symposiumin The right to refuse military orders aineisto. Julkaisijat: Suomen rauhanliitto – YK-yhdistys, Juristit rauhan ja eloonjäämisen puolesta ry) Helsinki: Suomen rauhanliitto – YK-yhdistys, 1991. ISBN 951-9193-34-0
• International Human Rights Norms in the Nordic and Baltic Countries. Dordrecht: Martinus Nijhoff, 1996. ISBN 90-411-0153-5
• Welfare State and Constitutionalism - Nordic Perspectives. Copenhagen: Nordic Council of Ministers, 2001. ISBN 92-893-0602-5
• Scheinin, Martin & Dahlgren, Taina (toim.): Toteutuvatko saamelaisten ihmisoikeudet. (Ihmisoikeusliitto ry:n julkaisusarja n:o 7) Helsinki: Yliopistopaino, 2001. ISBN 951-570-482-0
• Francioni, Francesco; Scheinin, Martin (toim.): Cultural Human Rights. Leiden: Nijhoff, 2008. ISBN 9789004162945
• Kamminga, Menno T.; Scheinin, Martin (toim.): The Impact of Human Rights Law on General International Law. Oxford: Oxford University Press, 2009. ISBN 978-0-19-956522-1
• Genugten, van Willem; Langford, Malcolm; Scheinin, Martin; Vandenhole, Wouter (toim.): Global Justice, State Duties : The Extraterritorial Scope of Economic, Social, and Cultural Rights in International Law. Cambridge: Cambridge University Press, 2012. ISBN 9781107012776
• Aksenov, Marina; Krunke, Helle; Scheinin, Martin (toim.): Judges as Guardians of Constitutionalism and Human Rights. Cheltenham: Edward Elgar Publishing, 2016. ISBN 1-78536-585-1
• Human Rights Norms in “Other” International Courts. Cambrdige: Cambridge University Press, 2019. ISBN 1-108-60704-7