| Masmalo | |
|---|---|
Masmalon kukinto. |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Erittäin uhanalainen |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Fabales |
| Heimo: | Hernekasvit Fabaceae |
| Alaheimo: | Faboideae |
| Suku: | Masmalot Anthyllis |
| Laji: | vulneraria |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Anthyllis vulneraria |
|
| Katso myös | |
Masmalo eli euroopanmasmalo (Anthyllis vulneraria) on kaksi- tai monivuotinen hernekasvi. Sitä kasvatetaan maanpeittokasvina. Suomessa masmalo on rauhoitettu Ahvenanmaata lukuun ottamatta.


Masmalo kasvaa 10–100 senttimetriä korkeaksi. Sen kukinto on palleromainen, halkaisijaltaan 2–4 cm ja useimmiten keltainen, joskus oranssinpunainen. Lehdet ovat parijakoisia, kärkilehdykkä selvästi isompi kuin muut. Varsi on pysty ja koheneva. Lehdissä on pieniä korvakkeita, jotka varisevat ajoittain. Lehdet ovat parilehdykäisiä ja kärkilehdykkä on lehdykäistä suurin.
Masmalo on hyvin muunteleva kasvi, josta erotetaan lukuisia joskus vaikeasti erotettavia alalajeja sekä muunnoksia. Suomessa tavataan neljä masmalon alalajeista.
Masmaloa kasvaa lähes koko Euroopassa. Suomessa masmalon alkuperäisiä kasvupaikkoja ovat harjujen paahderinteet. Tienvarsilla ja niityillä laji saattaa myös olla tulokas. Suomessa masmalo on rauhoitettu paitsi Ahvenanmaalla.
Masmalo kasvaa valoisilla, kuivahkoilla paikoilla kuten niityillä, kallioilla ja tienpientareilla.
Masmaloa on käytetty muinaisajoista asti villan ja pellavan värjäämiseen. Nykyisin sitä kasvatetaan koriste- ja maanpeittokasvina.