| Mastodontit | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Norsueläimet Proboscidea |
| Heimo: | †Mammutidae |
| Suku: | †Mammut Blumenbach, 1799 |
| Lajit | |
|
|
| Katso myös | |
Mastodontit (Mammut) on sukupuuttoon kuollut suku norsueläinten Mammutidae-heimossa. Mastodontit kehittyivät myöhäisellä mioseenikaudella mahdollisesti Miomastodoneista. Ne elivät Pohjois-Amerikassa ja kuolivat sukupuuttoon pleistoseenikauden joukkosukupuutossa.
Suvulle antoi sen tieteellisen nimen Mammut saksalainen luonnontieteilijä Johann Friedrich Blumenbach vuonna 1799. Hän valitsi Pohjois-Amerikasta löytyneille fossiileille saman siperialaisen nimen, jota käytettiin jo pohjoisesta Euraasiasta löytyneistä fossiileista, koska hän piti niitä virheellisesti samana lajina. Mastodontit eivät kuitenkaan ole mammutteja (Mammuthus), vaan eri sukua.
Mastodontteihin kuuluvat lajit Mammut americanum, M. matthewi, M. sellardsi, M. vexillarius, M. nevadanum, M. cosoensis, M. raki ja M. pacificum. Suurimmaksi kasvoi M. americanum, jonka uros saattoi saavuttaa 11 tonnin painon ja 3,2 metrin säkäkorkeuden. Joistain näistä lajeista on löydetty vain osia yhdestä yksilöstä, joten lajinmääritys ei ole vakiintunut. Jotkut luokittelevat sukuun myös Vanhan maailman lajeja, kuten ”Mammut” borsoni, vaikka ne ovatkin erilaisia esimerkiksi hampaidensa osalta.
Mastodontit eroavat muista Mammutidae-heimon suvuista selvimmin zygodonttisen molaarikuvionsa perusteella. Niille tyypillistä ovat myös suuret, kiilteettömät ja ylöspäin kaartuvat yläsyöksyhampaat sekä yleensä lyhyt alaleuka, jossa saattaa olla pienet ja tappimaiset alasyöksyhampaat. Mastodontit elivät luultavasti muihin pohjoisamerikkalaisiin norsueläimiin verrattuna metsäisemmillä alueilla.
Mastodontit olivat yleisiä Yhdysvaltain Keskilännessä Suurten järvien eteläpuolella noin 40 000 – 11 000/9 000 vuotta sitten. Joitain mastodontteja saattoi olla elossa vielä noin 7 000 – 5 500 vuotta sitten. Mastodontin sukupuuttoon epäillään syiksi silloista ilmastonmuutosta ja mahdollisesti niin sanottujen paleointiaanien harjoittamaa lajin metsästystä.