Måns Nilsson Kling

Måns Nilsson Kling (Mauno t. Maunu Kling; 1600–1657) oli vuosina 1638–1640 Uuden-Ruotsin siirtokunnan kuvernööri.

Tausta

Maunu Klingin elämästä ennen Uuden-Ruotsin siirtokuntaan päätymistä ei tiedetä kovin paljon. Måns Nilsson palveli aliupseerina Adolf Hårdin Jönköpingin alueelta kootussa jalkaväkirykmentissä vuonna 1636.

Luutnantiksi ylennyt Kling matkasi vuonna 1637 Peter Minuitin johtaman retkikunnan mukana Atlantin yli alueelle, johon Uuden-Ruotsin siirtokunta perustettiin. Retken oli organisoinut ja sitä valvoi amiraali Klas Fleming. Hollantilainen siirtomaaherra Samuel Blommaert auttoi järjestelyissä. Hollannin Länsi-Intian kauppakomppaniaan johtajiin kuuluneen Willem Usselincxin suosituksesta kansleri Axel Oxenstierna oli nimittänyt hollantilaisen Peter Minuitin retkikunnan johtoon.

Retkikunta lähti Göteborgista lokakuussa 1637 ja rantautui Amerikkaan maaliskuun 1638 lopulla. Retkikuntaan kuului kaksi purjealusta, Kalmar Nyckel ja Fågel Grip. Retkikunnan jäsenistöön kuului ruotsalaisia, suomalaisia ja muutamia hollantilaisia.

Saapumisen jälkeen Kling kartoitti siirtokunnan ympäristöä ja osan Delawarejoen suistoa.

Uuden-Ruotsin kuvernöörinä

Ensimmäisten maahankintojen ja Fort Christinan siirtokunnan rakentamisen jälkeen Minuit lähti Kalmar Nyckelin matkassa Ruotsiin ja nimitti 15. kesäkuuta Klingin apulaiskuvernööriksi. Minuit kuitenkin kuoli jo Länsi-Intiassa välipysähdyksen aikana St. Christopherilla.

Vuonna 1639 Fågel Grip palasi Fort Christinaan Karibian-matkaltaan. Laiva lastattiin turkiksilla, ja huhtikuun lopussa se lähti siirtokunnasta.

Kling jatkoi tehtävässään Fort Christinan kuvernöörinä. Hän ja kaksikymmentäneljä miestä, komissaari Hendrick Huygen, tulkki, vapaa angolalainen orja Anthony Swartz ja 21 sotilasta, jäivät odottamaan uusia aluksia.

Vasta huhtikuussa 1640 Peter Hollander Ridder saapui Kalmar Nyckel -laivalla. Hän ryhtyi 17. huhtikuuta uudeksi kuvernööriksi ja vapautti Klingin tehtävistään.

Myöhempi elämä

Kuvernöörikautensa jälkeen Kling sai tehtäväkseen matkustaa Ruotsiin värväämään uusia siirtolaisia. Hän lähti Uudesta-Ruotsista toukokuussa 1640 Kalmar Nyckel -aluksella ja saapui Ruotsiin heinäkuussa.

Klingin värväyspyrkimykset maalaisväestön keskuudessa eivät onnistuneet, ja Ruotsin hallitus määräsi Värmlannin, Närken ja Taalainmaan maaherrat pidättämään kodittomia metsäsuomalaisia ​​ja tuomaan heidät Göteborgiin. Kling lähti Tukholmasta 3. toukokuuta Charitas-laivalla Göteborgiin varustelemaan Uuden-Ruotsin retkikuntaa. Heinäkuussa 1641 Göteborgin satamasta lähti yli 50 pääosin suomalaista Klingin johtamaa siirtolaista Kalmar Nyckel- ja Charitas-aluksilla. Retkikunta saapui Uuteen-Ruotsiin 7. marraskuuta. Klingin omaan seurueeseen kuului vaimo, pieni lapsi ja palvelija.

Kling nimitettiin jälleen Fort Christinan komentajaksi. 1. toukokuuta 1641 alkaen palkaksi vahvistettiin 40 riikintaaleria kuukaudessa ja kuvernööri Klas Larsson Flemingin takaama 50 riikintaalerin lisä. Maaliskuussa 1644 siirtokuntaan saapui Johan Papegoja, joka korvasi Klingin komentajana. 20. kesäkuuta 1647 Klingistä tuli Schuylkilljoen saarella siirtokunnan pohjoisosassa olevan Nya Korsholmin linnakkeen komentaja.

Vuonna 1648 Kling matkusti Svanen-laivalla jälleen Ruotsiin, saapui Tukholmaan 3. heinäkuuta ja luovutti siellä siirtokunnan hallintokirjat Nya Sverigekompanietin kamreerille Hans Kramerille. Sen jälkeen kirjalliset todisteet Klingin elämästä loppuvat.

Lähteet

  1. ↑ World Statesmen.org
  2. ↑ Rulers.org
  3. ↑ Historiesajten.se
  4. ↑ Our First Travelers to America www.genealogia.fi. Arkistoitu 25.6.2021. Viitattu 31.7.2025.
  5. ↑ Riksarkivet, Rullor 1620-1723, SE/KrA/0022/1636/8 (1636), bildid: A0053304_00094
  6. ↑ Weslager, Clinton Alfred: A Man and His Ship: Peter Minuit and the Kalmar Nyckel. Middle-Atlantic Press, 1990. ISBN 0962556319 Teoksen verkkoversio.