Max Taut

Max Taut (1884–1967) oli saksalainen arkkitehti. Taut ja hänen veljensä Bruno Taut kuuluivat Berliinissä toimineeseen, spartakismiin sidoksissa olleeseen, ekspressionistiseen Novembergruppe -nimiseen arkkitehtien ja taidemaalarien yhteenliittymään, jonka työn johdosta julkaistiin arkkitehtuurialbumeita ja järjestettiin näyttely vuonna 1919. Siinä määriteltiin modernin arkkitehtuurin sanasto. He olivat yhdessä Walter Gropiuksen kanssa alkuperäisjäsenenä 1920-luvun alun Berliinin merkittävissä arkkitehtuurin avantgardejärjestöissä, kuten Arbeitsrat für Kunstissa ja Der Ringissä. Max Taut suunnitteli muun muassa Berliinissä sijaitsevan Saksan ammattiyhdistysliikkeen toimitalon (1923). Max ja Bruno Taut olivat mukana arkkitehtiryhmässä, jonka suunnittelemia taloja rakennettiin vuonna 1927 järjestettyä näyttelyä varten perustettuun Stuttgartin Weißenhofin lähiöön, jota on pidetty nykyaikaisen arkkitehtuurin historian tärkeimpänä rakennusryhmänä. Natsiaikana Max Tautin työ estettiin, mutta sodan jälkeen hän jatkoi uraansa suunnitellen varsinkin asuinalueita. Niistä tunnetuin on Duisburgissa sijaitseva August-Thyssen-Siedlung. Hän toimi Berliinin kuvataideakatemian arkkitehtuurin professorina vuodesta 1945 1950-luvun alkupuoliskolle.

Lähteet

  1. ↑ Otavan Suuri Ensyklopedia, s. 1006
  2. 1 2 WSOY:n Iso Tietosanakirja, osa 9 vuodelta 1997, s. 260
  3. ↑ Otavan Suuri Ensyklopedia, s. 360
  4. ↑ Otavan Suuri Ensyklopedia, s. 1394
  5. ↑ Max-Taut-Preis Universität der Künste Berlin. Arkistoitu 9.3.2016. Viitattu 24.2.2016.