Nuori meksikonaratti, jonka päässä on vielä runsaasti vihreää, ja valkoinen otsalaikku ei ole kokonaan valkoinen.
Meksikonaratti on muiden siniarattien tapaan lyhytpyrstöinen papukaijalintu. Sen pituus on noin 24 senttimetriä nokasta pyrstön kärkeen ja se painaa noin 190-230 grammaa.
Meksikonaratilla on vihertävä selkäpuoli ja sinertävä vatsapuoli. Siivissä voi olla kuparinhohtoa. Etenkin pää on sinisempi kuin alavatsa. Alaperä on kirkkaanpunainen. Otsallaan sillä on valkonen kruunu, ja valkoista voi olla hieman kaulallakin. Nokka on keltainen, jalat harmaat, silmää ympäröivä ihoalue vaaleanpunainen ja silmä tumma.
Sukupuolet ovat samannäköiset.
Nuoret ovat väriltään vihertävämpiä ja niiden pään valkoiset kuviot ovat pienemmät, himmeämmät tai puuttuvat kokonaan.
Lemmikkinä
Meksikonaratti on Suomessa harvinainen lemmikki.
Lajin hoito ei eroa juuri lemmikkilintujen perushoidosta. Voidakseen hyvin se tarvitsee omanlajisen tai vähintään samaa sukua olevan lintutoverin, runsaasti tilaa, lajityypillisiä tarpeita tyydyttävän ruokavalion, riittävästi virikkeitä, lintulähtöiset käsittely- ja koulutustavat sekä päivittäistä vapaanaoloa häkistä turvalliseksi tehdyssä sisätilassa.
Laji kuuluu CITES II/B -liitteeseen, jolloin sillä tulee vankeudessa olla yksilöön yhdistettävissä oleva alkuperätodistus. Ilman alkuperätodistusta tai siihen verrattavia papereita linnun myyminen, pesittäminen ja kaupallinen esilläpito esim. kotieläinpihalla on kiellettyä.
Lähteet
↑BirdLife International:Pionus senilisIUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2.2012.International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 24.4.2014.(englanniksi)
