Meriratamo

Meriratamo
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Lamiales
Heimo: Ratamokasvit Plantaginaceae
Suku: Ratamot Plantago
Laji: maritima
Kaksiosainen nimi

Plantago maritima
L.

Katso myös

  Meriratamo Wikispeciesissä
  Meriratamo Commonsissa

Meriratamo (Plantago maritima) on monivuotinen merenrannikoiden ruohokasvi ratamokasvien (Plantaginaceae) heimossa.

Ulkonäkö ja koko

Meriratamon kukinto.

Meriratamo kasvaa 10–30 senttimetriä korkeaksi. Lehtien keskeltä nouseva vana on tavallisesti lehtiä pidempi, kaarevatyvinen ja tiuhaan lyhyt- ja myötäkarvainen. Möyheitä, kaljuja lehtiä on lukuisia. Lehtien lapa on tasasoukka tai tasasoukan suikea, 2–15 mm leveä. Lehdet ovat väriltään harmahtavanvihreitä ja ovat joskus harvahampaisia. Kukinto on tavallisesti pitkä lieriömäinen tähkä, mutta joskus tähkä on lyhyt tai jopa palleromainen. Meriratamo kukkii Suomessa kesä–elokuussa. Hedelmä on kota, jossa on 2–4 siementä.

Meriratamon voi sekoittaa samoilla kasvupaikoilla usein esiintyvään merisuolakkeeseen (Triglochin maritima).

Levinneisyys

Meriratamoa tavataan Euroopassa merenrannikolla Pohjois-Espanjasta Vienanmerelle, Itämeren rannoilla sekä Britteinsaarilla. Lajia tavataan Keski- ja Etelä-Euroopassa myös paikoin sisämaassa. Meriratamon alalajeja tavataan laajalla alueella Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Suomessa meriratamo on yleinen merenrannikon kasvi kaikilla rannikkoalueilla. Runsaimmin lajia esiintyy Etelä-Suomessa. Satunnaisesti sitä tavataan myös sisämaasta.

Elinympäristö

Meriratamo viihtyy merenrantojen niityillä, kivikoissa ja kallioraoissa. Laji on levinnyt vähitellen myös valtateiden varsille, jossa se hyötyy maanteiden suolaamisesta. Ilmiö on Suomessa suhteellisen uusi, esimerkiksi Oulussa ensimmäiset havainnot meriratamon leviämisestä valtateiden varsia myöten sisämaahan tehtiin 1980-luvulla.