Merisirri (Calidris maritima) on Suomessa harvalukuinen ja erittäin uhanalaiseksi luokiteltu kahlaaja. Lajin nimesi Morten Thrane Brünnich 1764.
Levinneisyys
Merisirri pesii mm. Grönlannissa, Ruotsin ja Norjan rannikoilla ja tuntureilla ja Huippuvuorilla. Suomessa merisirri pesii vain pohjoisimman Lapin tuntureilla. Suomen merisirrikanta on 25–50 paria.
Merisirrin Suomen pesimäkannat pareina kolmena eri Euroopan unionin raportointikautena 2008–2024
Raportointikausi
Minimi
Keskimäärin
Maksimi
2008–2012
5
30
2013–2018
10
25
40
2019–2024
25
35
50
Lajia tavataan Suomessa lisäksi talviaikaan meren rannikolla ja ulkoluodoilla lähes koko sen ajan kun meri on auki. Maailman populaation kooksi arvioidaan 170000– 220000 yksilöä. Norjassa pesii 15000 paria ja Ruotsin Lapissa 1000– 3000 paria. Koko maailmanpopulaation arvellaan olevan elinvoimainen.
Tuntomerkit
Linnun pituus on 19–22 senttiä, siipien kärkiväli 42–46 senttiä ja paino 55-105 grammaa. Naaras on kookkaampi.
Päältä tummanharmaa, alta vaaleampi. Pesimäaikaan puvussa on hieno purppuranhehku. Koivet ja nokan tyvi kesäpuvussa kellertävät, talvella oranssit. Lennossa erottuu siivellä kapea valkoinen juova.
Soidinlaulu on kirskahtava trii-trii-trii huuto. Varoitusäänet hiljaisia: kriiih, pri-pri-pri. Ruokailevista parvista kuuluu polveilevaa pulputusta.
Elinympäristö ja käyttäytyminen
Suomessa merisirrit pesivät Lapin käsivarren karuilla tunturiylängöillä. Lisääntymiskauden ulkopuolella merisirrit liikkuvat kivisillä merenrannoilla. Muuttoaikoina marras-joulukuussa sekä toukokuussa voi Saaristomeren ulkokareilla tavata kymmenpäisiä, toisinaan jopa satapäisen, parvia. Merisirri onkin ainoa kahlaajalaji, jota tapaa säännöllisesti sydäntalvella Pohjolassa.
Jurmon Lintuasemalla merisirrejä on merkitty lukurenkailla ja jalkalipuilla vuodesta 2011 alkaen. Yksilöllisten tunnusmerkkien avulla on saatu selville, että Suomessa talvehtivat linnut pesivät todennäköisesti Huippuvuorilla. Suomessa pesivien lintujen talvehtimisalueita ei tunneta, mutta yksi Lapin tunturiylängöllä rengastettu lintu on tavattu talvehtimisaikana Norjan rannikolta.
Vanhin suomalainen rengastettu merisirri on ollut 20 vuotta 4 kuukautta ja 15 päivää vanha. Euroopan vanhimmaksi mainitaan kuitenkin ruotsalainen 19 vuoden ja 6 kuukauden ikäinen lintu.
Lisääntyminen
Naaras munii kesä-heinäkuun aikana matalaan kuoppaan 3–4 vihertävää tai rusehtavaa, ruskeatäpläistä munaa. Koiras kantaa päävastuun noin 3 viikon haudonnasta ja poikasten hoidosta.
Ravinto
Merisirrin ravintoa ovat hyönteiset, nilviäiset ja äyriäiset.
Lähteet
Cramp, Stanley (päätoim.) 1985: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. III. – Oxford University Press. Hong Kong. ISBN0-19-857506-8
Viitteet
↑BirdLife International:Calidris maritimaIUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2.2012.International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 28.5.2014.(englanniksi)
↑Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.):Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 566.Helsinki:Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019.ISBN978-952-11-4973-3Teoksen verkkoversioViitattu 14.8.2021.
↑Valkama, Jari, Vepsäläinen, Ville & Lehikoinen, Aleksi:Suomen III Lintuatlas.Luonnontieteellinen
keskusmuseo Luomus ja ympäristöministeriö, 2011.[[Toiminnot:Kirjalähteet/978-
952-10-6918-5|ISBN978-
952-10-6918-5]]
↑Lehikoinen, A., Mikola, A., Below, A., Jaatinen, K., Laaksonen, T., Lehtiniemi, T., Mikkola-Roos, M., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rusanen, P., Sirkiä, P., Tikkanen, H. & Valkama, J.:Suomen lintujen pesimäkantojen koot ja viimeaikaiset kannanmuutokset.Linnut-vuosikirja 2024,2025, s. 16—25.BirdLife Suomi Ry.
