| Meritynnyrit | |
|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Vaippaeläimet Urochordata |
| Luokka: | Salpat Thaliacea |
| Lahko: | Doliolida |
| Heimo: | Doliolidae |
| Suku: | Meritynnyrit Doliolum Quoy & Gaimard, 1834 |
| Lajit | |
|
|
| Katso myös | |
Meritynnyrit (Doliolum) on salpoihin kuuluva vaippaeläinsuku. Suvun lajeja tavataan kaikista valtameristä.
Meritynnyreiden luokittelu vaihtelee eli lähteissä. Nykyisin sukuun luetaan vain kaksi lajia ja useat aiemmin sukuun luetut lajit on nykyään luokiteltu sukuihin Dolioletta tai Doliolina. Meritynnyrit ovat useimmiten muutamia millimetriä pitkiä ja suurimmillaankin muutamia senttimetrejä pitkiä läpikuultavia eliöitä. Niiden elinkierrossa on sukupolvenvaihtelua johon kuuluvat suvullisesti lisääntyvät gonotsooidit ja steriilit forotsooidit ja suvuttomasti lisääntyvät ootsooidit. Meritynnyreiden ruumiin rakenne on putkimainen ja tynnyrimäisen pyöreä. Suvun lajeilla on kahdeksan rengasmaista lihasta ruumiissaan gonotsooidivaiheessa ja ootsooidivaiheessa lihaksia on yhdeksän. Meritynnyreiden suuosat ovat suppilomaiset.
Meritynnyrilajeja tavataan niin Atlantista, Intian valtamerestä kuin Tyynestämerestäkin. Toisin kuin monet muut salpat, meritynnyrilajit eivät yleensä muodosta kolonioita vaan elävät yksittäin. Niiden elinkierto ja lisääntyminen on monimutkaista. Gonotsooidivaiheessa ne lisääntyvät seksuaalisesti ja munivat, joista kuoriutuu toukkia. Seuraava vaihe elinkierrossa on seksuaalisesti inaktiivinen forotsooidi ja suvuttomasti kuroutumalla lisääntyvä ootsooidivaihe. Meritynnyrit suodattavat ravinnokseen merivedestä mikroskooppisia eliöitä, esimerkiksi leviä. Ravinnon ne ottavat ruumiin läpi kulkevasta vesivirrasta, ja vesivirtaus ruumiin läpi myös liikuttaa meritynnyreitä eteenpäin.