
Michael Praetorius (mahdollisesti 15. helmikuuta 1571 – 15. helmikuuta 1621) oli saksalainen säveltäjä.
Praetorius syntyi Creuzburgissa, Thüringenissä. Hän opiskeli Torgaussa, Frankfurt an der Oderissa ja Zerbstissä. Hän toimi urkurina Marienkirchessä Frankfurtissa sekä Gröningenissä. Vuonna 1589 hänestä tuli Braunschweig-Wolfenbüttelin herttuan Heinrich Juliuksen hovikapellimestari. Hän johti myös joissain tilanteissa Saksin herttuan kuoroa ja orkesteria.
Praetorius oli tuottelias säveltäjä. Hänen musiikissaan oli vaikutteita muun muassa Samuel Scheidtin ja Heinrich Schützin musiikista. Praetoriuksen sävellyksiin kuuluu muun muassa paljon laulumusiikkia sekä Terpsichore-niminen tanssisarja.
Praetorius kirjoitti kolmiosaisen musiikkitietokirjan Syntagma Musicum (1614–1620). Teos ilmestyi 1615 Wittenbergissä ja siitä tuli vuosisatojen ajaksi evankelisten kirkkojen liturgisen musiikin suuntaviivoja esittelevä teos. Hän julkaisi myös kokoelman Musae Sioniae (pain. 1609), joka oli kokoelma moniäänisiä ja monikuoroisia koraalisovituksia. Näiden joukossa on neliääninen kantionaalisovitus virteen ”Es ist ein Ros entsprungen" ("On ruusu Iisain juuren", Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjan virsi 23, Ruotsin kirkon virsikirja 113). Sävelmän vanhin tunnettu muoto on Alte Catholische Geistliche Kirchen-gesang -kirjassa vuodelta 1599. Kirja tunnetaan myös Speyrerer Gesangbuch -kirjana. On oletettu, että sävelmä olisi tuota vuotta vanhempi.