Miekkaritarikunta

Miekkaritarikunta
Ritarikunnan tunnuksia
Ritarikunnan tunnuksia
Palkitaan mm. pitkästä ja ansioituneesta palveluksesta asevoimissa
Palkinnon antaja Ruotsin hallitsija
Maa  Ruotsi
Ensimmäinen palkinto 1748

Kuninkaallinen Miekkaritarikunta (ruots. Kungliga Svärdsorden) on ruotsalainen sotilasritarikunta, joka perustettiin Fredrik I:n valtakaudella vuonna 1748. Alkujaan sitä jaettiin tunnustuksena urheudesta rintamalla, mutta sittemmin myös pitkästä ja ansiokkaasta palveluksesta maan asevoimissa.

Aliupseereille jaettava hopeinen miekkamerkki laskettiin myös kuuluvaksi ritarikuntaan. Vuonna 1952 perustettiin myös ritarikuntaan kuuluvia mitaleita, joita on yhteensä kolme (pronssinen, hopeinen ja kultainen), ja niitä voidaan jakaa ainoastaan Ruotsin ollessa sotatilassa.

Miekkaritarikunnan kunniamerkkejä ei jaettu vuosina 1975–2022 vuonna 1974 tehdyllä päätöksellä, jolloin se laitettiin "lepäämään". Vuonna 2022 valtiopäivien tekemällä päätöksellä ruotsalaiset ritarikunnat otettiin uudelleen käyttöön ja Miekkaritarikunnan kunniamerkkejä voidaan jälleen myöntää 1. helmikuuta 2023 alkaen. Samassa yhteydessä Ruotsin kuninkaasta tuli virallisesti ritarikunnan "suurmestari (ruots. stormästare)"; aiempi titteli "herra ja mestari (ruots. herre och mästare)".

Ritarikunnassa on viisi luokkaa:

Viimeisin suomalainen, joka on saanut Miekkaritarikunnan suurristin erikoisluokan oli marsalkka Mannerheim, joka sai suurristinsä 4. kesäkuuta 1942.

Myös kenraaliluutnantti Henrik Johan Aminoff, jalkaväenkenraali Adolf Aminoff, jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth sekä muutama muu suomalainen kenraali palkittiin suurristillä.