Modulimuoto

Modulimuodot ovat funktioryhmiä, jotka on määritelty kompleksitason ylemmässä puoliskossa. Ne keksittiin vasta 1800-luvulla ja ovat oma abstrakti matematiikan alueensa. Modulimuodot ovat monin tavoin symmetrisiä; symmetria tulee esiin tyypillisellä muunnoksella f(z)⇒f((az+b)/(cz+d)).

Esimerkki

Dedekindin eetafunktio määritellään

η(z)=q1/24∏n=1∞(1−qn), q=e2πiz.

Silloin modulaarinen diskriminantti Δ(z) = η(z)24 on modulimuoto.

Automorfiset muodot ja muita yleistyksiä

Modulimuodot voidaan yleistää sallimalla funktio ε(a,b,c,d) niin että |ε(a,b,c,d)|=1 ja

f(az+bcz+d)=ε(a,b,c,d)(cz+d)kf(z).

Funktiot muotoa ε(a,b,c,d)(cz+d)k tunnetaan automorfisina kertoimina.

Toinen yleistys on Hilbert-modulimuodot.

Formaali määritelmä

Kirjassa on annettu modulimuodon formaali määritelmä seuraavasti: Olkoon N positiivinen kokonaisluku. Tällöin algebrallinen käyrä X0(N) on tasoa N oleva modulikäyrä. Säännöllinen differentiaalimuoto modulikäyrällä X0(N) on tasoa N oleva ℚ-kertoiminen modulimuoto.

Kirjassa on annettu modulimuodon formaali määritelmä seuraavasti: Olkoon k kokonaisluku. Meromorfinen funktio f:ℋ→ℂ on heikosti modulaarinen painolla k jos f(γ(τ))=(cτ+t)kf(τ) kun γ=[abcd]∈SL2(ℤ) ja τ∈ℋ.

Funktio f:ℋ→ℂ on modulimuoto painolla k, jos f on holomorfinen sekä ℋ:ssa että ∞:ssä ja f on heikosti modulaarinen painolla k