Mahiljou

Hakusana ”Mogiljov” ohjaa tänne. Se on myös Ukrainassa sijaitsevan Mohyliv-Podilskyin vanha venäjänkielinen nimi.
Mahiljou, Mogiljov
(Магілёў, Могилёв)
vaakuna
vaakuna

Koordinaatit: 53°54′32.95″N, 30°20′34.51″E
Valtio Valko-Venäjä Valko-Venäjä
Perustettu 1267
Kaupunkioikeudet 1577
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 110 km²
Väkiluku (10/2009) 358 279
Aikavyöhyke UTC+3
Postinumero 21200
Suuntanumero(t) +375-22(2) (ulkomailta), 8-022(2) (maan sisäinen)
city.mogilev.by (englanniksi) (valkovenäjäksi) (venäjäksi)

Mahiljou (valkoven. Магілёў, Mahilioŭ) eli Mogiljov (ven. Могилёв; puol. Mohylew, liett. Mogiliavas) on Valko-Venäjän kolmanneksi suurin kaupunki ja Mahiljoun alueen pääkaupunki. Se sijaitsee maan itäosassa, lähellä Venäjän rajaa. Väkiluku oli vuonna 2009 järjestetyn väestönlaskennan mukaan noin 358 279 asukasta.

Historiaa

Kaupunki mainitaan 1267 linnan sijaintipaikkana Kiovan Rusjin alueella. Joidenkin tutkijoiden mukaan paikkakunnan nimi Mogiljov pohjautuu Polotskin ruhtinaan nimeen tai viittaa hautapaikkaan. 1300-luvulta Mogiljov oli osa Liettuan suuriruhtinaskuntaa. Vuonna 1526 paikkakunta sai kaupunkioikeudet ja oli koko Liettuan toiseksi suurin kaupunki. Vuonna 1561 Magdeburgin kaupunginoikeudetselvennä. Siitä tuli vuoden 1569 unionisopimuksen seurauksena osa Puola-Liettuaa. Käsityöläiset ja köyhät kaupunkilaiset kapinoivat puolalaisten asettamia veroja vastaan 1606–1610. Suuren Pohjan sodan aikana 1708 Ruotsin Kaarle XII:n joukot ryöstivät ja tuhosivat kaupungin.lähde?

Ensimmäisessä Puolan jaossa 1772 kaupunki liitettiin Venäjän keisarikuntaan. Vuoden 1812 sodassa ranskalaiset miehittivät kaupunkia. 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa kaupunki oli tärkeä kulttuurikeskus ja Venäjän Mogiljovin kuvernementin hallintokeskus (1773–1796 ja 1802–1917), joskin vuosina 1796–1802 se oli Valko-Venäjän kuvernementin kihlakuntakaupunki. Keisarikunnan vuoden 1840 kaupunkiluettelon mukaan se oli 23 103 asukkaallaan suurin Valko-Venäjän nykykaupungeista, mutta 1800-luvun loppuun mennessä Minsk ja Vitsebsk kasvoivat sitä suuremmiksi. Kauppa ja teollisuus kehittyivät. Rautatieasema valmistui 1902. Kaupungissa toimi useita rahoituslaitoksia, kolme painoa ja mekaanisia pajoja. Ensimmäisessä maailmansodassa 1914–1918 Venäjän päämaja sijaitsi Mogiljovissa elokuusta 1915 marraskuuhun 1917.

Saksalaiset valloittivat kaupungin 1918 ja antoivat sen vallan lyhytaikaiselle Valko-Venäjän kansantasavallalle.lähde? Bolševikit valloittivat kaupungin marraskuussa 1919, ja 1924 siitä tuli Valko-Venäjän neuvostotasavallan osa. Vuonna 1939 suunniteltiin kaupungin muuttamista jopa Valko-Venäjän pääkaupungiksi, joten kaupunkiin rakennettiin 1940 Neuvostojen talo. Toisen maailmansodan aikana saksalaiset miehittivät kaupunkia heinäkuusta 1941 kesäkuun 1944 lopulle.

Asukasluvun kehitys

Vuosi 1811 1840 1863 1897 1914 1931 1939 1959 1970 1979 1989 2009
Väkiluku 5 800 23 103 48 200 43 119 54 200 51 557 99 000 121 712 202 314 290 361 359 188 358 279

Teollisuuskaupunki

Mahiljou on Valko-Venäjän tärkeimpiä teollisuuskeskuksia. Toisen maailmansodan jälkeen teollisuutta kehitettiin metallurgisella teollisuudella. Kaupunki on myös tärkeä Dneprin jokisatama ja siellä on lentokenttä kotimaanlentoja varten.lähde?

Mahiljoun seudun hallintopiirit

Valko-Venäjän aluehallinnossa Mahiljoun kaupunki on suoraan Mahiljoun maakunnan alaisuudessa. Sisäisesti kaupunki jakautuu kahteen hallintopiiriin. Vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan nämä olivat

Mahiljoun kaupunkia ympäröi laajempi maaseutuvaltainen hallintopiiri, 43 166 asukkaan Mahiljoun piiri.

Nähtävyyksiä ja yliopistoja

Maamerkeistä huomattavin on Pyhän Stanislauksen katedraali, joka on rakennettu barokkityyliin 1738–1752. Myös 1668 rakennettu ortodoksinen Pyhän Nikolain katedaraali on mahtava barokkityylin kirkko. Uudemmista kirkoista mm. vuosina 1909-1911 retrovenäläiseen tyyliin rakennettu Kolminaisuuden katedraali on vaikuttavan näköinen.

Kaupungissa toimii kolme valtionyliopistoa ja valtion musiikkiakatemian sivutoimipiste:

Lähteet

  1. ↑ Mogilevskaja oblast: Telefonnyje kody belindex.ru. Arkistoitu 13.7.2017. Viitattu 26.1.2014. (venäjäksi)
  2. 1 2 3 Перепись населения Республики Беларусь 2009 года, Таблица 1.2, Численность Населения Областей н Районов - Могилевская (pdf) (Valko-Venäjän tasavallan väestönlaskenta 2009, Väestö alueissa ja piireissä - Mahiljoun alue) 5.8.2010. belstat.gov.by. Arkistoitu 18.9.2010. Viitattu 26.2.2011. (venäjäksi)
  3. 1 2 3 4 5 Mogiljov (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2008) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 30.4.2013. (venäjäksi)
  4. 1 2 3 4 5 6 Mogiljov (Suuren neuvostotietosanakirjan eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) kaupunkiartikkelin verkkoversio) 1969–1978. dic.academic.ru. Viitattu 30.4.2013. (venäjäksi)
  5. 1 2 Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Mogiljov löytyy julkaisun sivulta 20/41 otsikon Mogiljovskaja gubernija yhteydestä) dlib.rsl.ru. 1840. Pietari. Viitattu 30.4.2013. (venäjäksi)
  6. 1 2 Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Mogiljovskaja gubernja (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Mogiljovin kuvernementti) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 30.4.2013. (venäjäksi)
  7. 1 2 3 Glava 3. Obštšaja harakteristika dinamiki tšislennosti gorodskogo naselenija za 1811-1913 gg (Osa 3. (Venäjän keisarikunnan) Kaupunkiväestön dynamiikan yleisiä piirteitä vuosina 1811-1913) istmat.info. Arkistoitu 24.4.2015. Viitattu 26.1.2014. (venäjäksi)
  8. ↑ Administativno-territorialnoje delenije Sojuza SSR - rajony i goroda SSSR. (na 1 janvarja 1931 goda). Administativnoje delenije, territorija i nanselenije Sojuza SSR: II Belorusskaja SSR (Tšentralnyi ispolnitelnyi komitet sojuza SSR. Vserossijski tšentralnyi ispolnitelnyi komitet, Valko-Venäjän SNT:tä koskevat sivut 218-225 (pdf)) 1931. Moskova: pdf-kopio netissä: http://istmat.info/node/17630. Arkistoitu 19.1.2021. Viitattu 26.1.2014. (venäjäksi)
  9. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 30.4.2013. (venäjäksi)
  10. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 30.4.2013. (venäjäksi)
  11. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 30.4.2013. (venäjäksi)
  12. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 30.4.2013. (venäjäksi)
  13. ↑ N. Roberts (2008): Belarus - the Bradtl Travel Guide. Sivut II ja 186-196. Bradt Travel Guides Ltd, 23 High Street, Chalfont St Peter, Bucks SL9 9QE, England. ISBN 1-84162-207-9. (englanniksi)
  14. ↑ Institutions of Higher Education (in Belarus) - State-owned institutions 2008+. The Ministry of Education of the Republic of Belarus. Viitattu 10.6.2009. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  15. ↑ Belarusian-Russian University come2belarus.com. 2008. Viitattu 10.6.2009. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  16. ↑ Mogiljovski filial bgam.edu.by. Viitattu 12.6.2013. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla