Monosyytti

Monosyytti on valkosolujen tyyppi. Se luokitellaan agranulosyytiksi eli se ei kuulu jyvässoluihin. Monosyyttejä on 2–10 prosenttia veren valkosoluista. Monosyytti kiertää veressä vain noin 3 vuorokautta, minkä jälkeen se siirtyy kudoksiin ja erilaistuu makrofagiksi. Makrofagi ei voi enää palata verenkiertoon. Makrofagi fagosytoi kudoksissa mikrobeja. Lisäksi se voi toimia antigeenien esittelijänä ja tuhota kuolleiden solujen jäänteitä.

Monosyytit muodostuvat punaisessa luuytimessä, josta ne vapautuvat verenkiertoon. Sikiökaudella kaikki valkosolut muodostuvat ruskuaispussissa, maksassa, pernassa ja luuytimessä.

Rakenne

Monosyytti on suurin veressä kiertävistä valkosoluista, halkaisijaltaan 12-20 μm. Tuma on yksilohkoinen ja usein hevosenkengän muotoinen.

Lähteet

1 2 3 4 5 6 Ross, M. H. & Pawlina, W: Histology. A Text And Atlas With Correlated Cell And Molecular Biology, s. 253, 261-262, 278. 5. painos. Lippincott Williams & Wilkins, 2006. ISBN 0-7817-7221-4 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
1 2 Hiltunen E. ym.: Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin, s. 304, 483. WSOYpro, 2010. ISBN 978-951-0-33085-2
1 2 Monosyytti solunetti.fi. Viitattu 16.2.2026.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Monosyytti Wikimedia Commonsissa

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[:0-1] 1 2 3 4 5 6 Ross, M. H. & Pawlina, W: Histology. A Text And Atlas With Correlated Cell And Molecular Biology, s. 253, 261-262, 278. 5. painos. Lippincott Williams & Wilkins, 2006. ISBN 0-7817-7221-4 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

[:1-2] 1 2 Hiltunen E. ym.: Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin, s. 304, 483. WSOYpro, 2010. ISBN 978-951-0-33085-2

[:2-3] 1 2 Monosyytti solunetti.fi. Viitattu 16.2.2026.