Musta sota

Musta sota
Osa Australian rajaseutusotia
Päivämäärä 1828–1832
Paikka Australia (Tasmania)
Lopputulos Brittien valta koko Tasmanian alueella
Vaikutukset Tasmanian aboriginaalien miltei täydellinen tuhoutuminen
Osapuolet
 Yhdistynyt kuningaskunta aboriginaalit
Komentajat
George Arthur
Vahvuudet
500–1 000 5 000–10 000 soturia ja siviiliä
Tappiot
188 virallisten lukujen mukaan 327, muiden arvioiden mukaan 5 000-9 000

Musta sota tarkoittaa brittiläisten kolonistien suorittamaa Tasmanian aboriginaalien kansanmurhaa Tasmaniassa (saarelle hyökänneiden brittien aikalaislähteissä Van Diemenin maa, palawa kaniksi Lutruwita) vuosina 1804–1830. Vajaassa 30 vuodessa britit surmasivat saarta 35 000 vuotta asuttaneen alkuperäiskansan, jonka suuruus oli 1800-luvun alussa noin 5 000 henkeä.

Mustan sodan aikaan julkaistu juliste, jonka tarkoituksena on välittää Tasmanian alkuperäiskansalle tietoa varakuvernööri Thomas Daveyn "ystävyyteen tähtäävästä politiikasta" aboriginaalien ja kolonistien välillä. Kahdessa alemmassa kuvassa kerrotaan, että jos aboriginaali tappaa kolonistin, hänet hirtetään. Samoin käy, jos kolonisti tappaa aboriginaalin. Politiikkaa ei toteutettu, ja kolonistit surmasivat koko saaren väestön.

Kansanmurhan lopussa tapahtui saaren silloisen kuvernöörin George Arthurin käskystä mustana linjana tunnettu yritys saartaa ja pakkosiirtää saaren viimeiset aboriginaalit 2 000 sotilaan muodostaman saartorenkaan avulla. Yritys epäonnistui ja britit kidnappasivat kaksi ihmistä saarelta. Koko yrityksen hinta oli 25 000 puntaa. Jo aiemmin Arthur oli tarjonnut aboriginaalien kidnappaamisesta viiden punnan palkkion aikuisesta ja kaksi puntaa lapsesta. Lopulta suurin osa aboriginaaleista siirrettiin Flindersinsaarelle Tasmanian pohjoispuolelle.

Lähteet