| Siksika | |
|---|---|
Smithsonian Institute äänittää siksikaa vuonna 1916 |
|
| Oma nimi | siksiká |
| Muu nimi | mustajalka |
| Tiedot | |
| Alue | – – |
| Puhujia | 5 100 |
| Kirjaimisto | latinalainen Kanadan alkuperäistavukirjoitus |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | algilaiset kielet |
| Kieliryhmä | algonkin-kielet tasankojen algonkin-kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-2 | bla |
| ISO 639-3 | bla |
Siksika eli mustajalka (omakielinen nimi: siksiká) on tasankojen algonkin-kieliin kuuluva mustajalka-intiaanien puhuma kieli.
Siksikasta erotetaan usein ns. vanha siksika ja uusi siksika: vanha siksika on lähempänä 1800-luvulla puhuttua kieltä ja se eroaa uudesta kielestä mm. sanastollisesti ja kieliopillisesti. Uuden ja vanhan kielimuodoon välillä ei kuitenkaan ole niin suuria eroja, että puhujat eivät ymmärtäisi toisiaan. Puhujamäärät ovat olleet laskussa 1960-luvulta lähtien. Ensisijainen syy kielen vaarantumiseen ovat olleet negatiiviset asenteet kieltä kohtaan ja kouluissa lapsia rangaistiin jopa fyysisesti kielen puhumisesta.
Puhujia on Yhdysvaltain ja Kanadan rajojen molemmin puolin: vuonna 2017 Kanadassa arvioitiin olevan 2750 puhujaa kun taas Yhdysvalloissa puhujia oli 50. Molemmissa maissa puhujat käyttävät myös englantia.
Yhdysvalloissa on aloitettu elvytystoimia useammassa yliopistossa ja korkeakoulussa (esim. Montanan yliopistossa). Montanan Browningissa toimii myös siksikankielinen radioasema.
| Labiaali | Alveolaari | Palataali | Velaari | Glottaali | |
|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | |||
| Klusiili | p | t | k | ʔ | |
| Affrikaatta | ts | ks | |||
| Frikatiivi | s | x | |||
| Puolivokaali | w | j |
Lähde:
| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | o | |
| Avoin | a |
Lähde:
Kieltä kirjoitetaan sekä latinalaisin aakkosin että Kanadan alkuperäistavukirjoituksella. Joitakin Raamatun osia on käännetty mustajalaksi.
Tavukirjoituksen kehitti anglikaanisen kirkon lähetyssaarnaaja John William Tims 1800-luvulla.
| -a | -e | -i | -o | lopussa | keskellä | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ø | ᖳ | ᖰ | ᖱ | ᖲ | ||
| p- | ᑫ | ᑭ | ᑯ | ᑲ | ᐤ | |
| t- | ᒣ | ᒥ | ᒧ | ᒪ | ᐨ | |
| k- | ᖿ | ᖼ | ᖽ | ᖾ | ᘁ | |
| m- | ᒉ | ᒋ | ᒍ | ᒐ | ᐢ | |
| n- | ᖻ | ᖸ | ᖹ | ᖺ | ᐡ | |
| s- | ᓭ | ᓯ | ᓱ | ᓴ | ᔈ | ᐧ |
| y- | ᔦ | ᔨ | ᔪ | ᔭ | ᐟ | ᑉ |
| w- | ᖷ | ᖴ | ᖵ | ᖶ | ᐠ | ᙿ |
Lähde:
Mustajalka on polysynteettinen kieli.
Lukusanat 1–10 siksikaksi:
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| nii'tokska | naato'ka | niookska | niiso | niisito | naoi | ihkitsika | naaniiso | piihkssoi | kiippo |