Mustat

Tämä artikkeli kertoo ihmisistä. Muita merkityksiä varten on Musta (täsmennyssivu).
Botswanalainen nuoripari.
Brasiliassa mustiksi luokitellaan 2020-luvulla 10 prosenttia väestöstä. Jalkapalloilija Pelé toimi 1990-luvulla Brasilian urheiluministerinä.

Mustat eli mustaihoiset ovat joissain maissa tilastoinnissa ja joskus myös yleisessä kielenkäytössä ihonvärin ja perimän mukaan määritelty ihmisryhmä, johon luetaan yleensä tummaihoiset Saharan eteläpuolisen Afrikan kansoista polveutuvat ihmiset. Maasta riippuen ”musta” voi tarkoittaa eri tavalla määriteltyjä ihmisiä.

Suomen kielessä ”mustiksi” luetaan Kielitoimiston sanakirjan mukaan Afrikan mustaihoiseen alkuperäisväestöön ja sen jälkeläisiin kuuluvat ihmiset. Sanaa pidetään nykyisin neutraaleimpana nimityksenä viittaamastaan ihmisryhmästä. Vuonna 2020 julkaistussa yhdenvertaisuusvaltuutetun raportissa termin ”musta” rinnakkaisnimityksenä käytetään itseidentifikaatioon perustuvaa nimitystä ”afrikkalaistaustainen”.

Yhdysvalloissa ”musta” (engl. black) tarkoittaa ihmistä, jolla on Saharan eteläpuolisen väestön perimää edes vähän, vaikka hänen ihonvärinsä olisi hyvinkin vaalea. Yhdysvaltain väestönlaskennassa on kategoria ”musta”, johon henkilö voi halutessaan vapaasti määritellä itsensä.

Britanniassa ”mustalla” tarkoitetaan ketä tahansa, jolla on Saharan eteläpuolista perimää ja jonka iho on tumma. Brasiliassa ”musta” (port. preto/preta) viittaa vain ihmisiin, joiden koko perimä on afrikkalaista. Australiassa paikallisia alkuperäisasukkaita kutsutaan joskus ”mustiksi”.

Lähimpänä kirjaimellisesti mustaa ihonväriltään Afrikan kansoista ovat Etelä-Sudanin dinkat. Afrikkalaisilla kansoilla esiintyy vaihtelevasti vaaleaa ihoa aiheuttavia geenimuunnoksia.

Lähteet

  1. ↑ Brasil mais indígena, pardo e preto 22.12.2023. G1. Viitattu 7.9.2025.
  2. ↑ mustaihoinen. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  3. ↑ Sussman, Robert Wald: The Myth of Race. The Troubling Persistence of an Unscientific Idea, s. 18–21. Cambridge, Massachusetts: Harvard University Press, 2019. ISBN 978-0-674-41731-1 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ musta. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  5. ↑ Similä, Ville: Musta, värillinen, negro – Yhdysvaltain afrikkalais­amerikkalaiset ovat etsineet kaksisataa vuotta oikeaa nimitystä, ja se on vaikeaa, koska taustalla on raaka ja väkivaltainen historia Helsingin Sanomat. 31.12.2018. Arkistoitu Viitattu 2.9.2022.
  6. ↑ Selvitys afrikkalaistaustaisten henkilöiden kokemasta syrjinnästä, s. 4. (PDF)
  7. 1 2 Reich, David: Keitä olemme ja miten päädyimme tähän. Muinais-DNA ja ihmisen menneisyyden uusi tiede, s. 270. ((Who We Are and How We Got Here. Ancient DNA and the New Science of the Human Past, 2018.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen) Helsinki: Terra Cognita, 2018. ISBN 978-952-5697-92-6
  8. 1 2 Wynn, Lisa: On being ”black” in Australia and the U.S. Culture Matters. 23.1.2009. Viitattu 28.10.2018. (englanniksi)
  9. ↑ Gibbons, Ann: How Africans evolved a palette of skin tones. Science, 13.10.2017, 358. vsk, nro 6360, s. 157–158. doi:10.1126/science.358.6360.157 ISSN 0036-8075 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)

Aiheesta muualla