| Mutahierakka | |
|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Caryophyllales |
| Heimo: | Tatarkasvit Polygonaceae |
| Suku: | Hierakat Rumex |
| Laji: | maritimus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Rumex palustris |
|
| Katso myös | |
Mutahierakka (Rumex palustris) on tatarkasvien (Polygonaceae) heimoon, hierakoiden (Rumex) sukuun kuuluva kasvilaji. Mutahierakka muistuttaa ulkonäöltään jonkin verran keltahierakkaa (Rumex maritimus), mutta lajit ovat erotettavissa toisistaan muun muassa kukinnon sekä lehtien ulkonäön perusteella.
Mutahierakka on yksi- tai kaksivuotinen ruohovartinen kasvilaji, joka voi kasvaa noin metrin korkuiseksi. Mutahierakan varret ovat monihaaraisia ja kasvutavaltaan pystyjä. Hedelmäasteella koko kasvi tulee väritykseltään kellanvihreäksi tai -ruskeaksi. Lehdet ovat noin 10 cm pitkiä, noin 3 cm leveitä ja muodoltaan suikeita. Mutahierakan kukintona on lehtihangoista lähtevistä tähkämäisistä viuhkoista muodostuva kokonaisuus. Mutahierakka kukkii heinä–elokuussa. Mutahierakan heteiden ponnet ovat noin 1 mm pitkiä. Hedelmänä on kolmikulmainen, noin 2 mm pitkä pähkylä.
Mutahierakka kasvaa ojissa ja järvissä sekä ajoittain tulvivilla savimailla. Mutahierakkaa tavataan lähes koko Euroopassa, eniten Keski- ja Kaakkois-Euroopassa Ranskasta Puolaan ja Balkanille ulottuvalla alueella. Suomessa mutahierakkaa ei kasva luonnonvaraisena, joskin lajista on pari yksittäistä havaintoa. Suomea lähinnä mutahierakkaa tavataan Ruotsin eteläosissa Skånessa ja Tanskassa.