| Myonnesos | |
|---|---|
| Μυόννησος | |
Myonnesoksen niemi. |
|
| Sijainti | |
Myonnesos |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Turkki |
| Paikkakunta | Doğanbey, Atatürk, Seferihisar, İzmir |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Joonia |
| Kaupunki | Teos |
Myonnesos (m.kreik. Μυόννησος, Myonnēsos, myös Μυόνησος, Myonēsos, lat. Myonnesus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Jooniassa nykyisen Turkin alueella. Se sijaitsi noin 4,6 kilometriä etelään nykyisestä İzmirin maakunnan Seferihisarin Doğanbeystä.
Myonnesoksen kaupunkikeskus sijaitsi samannimisellä niemellä tai saarenkaltaisella niemekkeellä, nykyisellä Bolme Adasin saarella, Joonian rannikolla Efesoksenlahden pohjoislaidalla, linnuntietä noin 18 kilometriä eteläkaakkoon Teoksesta ja noin kymmenen kilometriä lounaaseen Lebedoksesta. Niemekkeen pinta-ala oli vain noin yksi neliökilometri. Pienestä koosta johtuen kyseessä on saattanut olla lähinnä kaupungin akropolis, jolloin varsinainen kaupunki on voinut olla mantereen puolella.
Livius kuvasi Myonnesoksen niemen sijaitsevan Samoksen ja Teoksen välillä, ja nousevan leveästä jalustasta terävämmäksi huipuksi. Niemekkeelle pääsi mantereelta kapeaa kannasta pitkin. Niemen rannat olivat jyrkät ja aaltojen kuluttamat. Plinius vanhempi mainitsee Efesoksen lähellä sijainneen saaren nimeltä Myonnesos (lat. Myonnesus), joka muodosti yhdessä kahden muun saaren, Anthinai (Anthinae) ja Diarrheusa kanssa pienen saariryhmän nimeltä Pisistrati Insulae.
Myonnesoksen kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen pienikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu alle 25 neliökilometriä. Siihen on todennäköisesti kuulunut niemekkeen lisäksi jonkin verran peraia-alueita mantereen puolelta.
Myonnesoksen historiasta tiedetään antiikin lähteiden kautta vain vähän. Kaupungin tiedetään olleen olemassa poliksena suuren osan klassista kautta ja ainakin vielä hellenistisen kauden alussa vuonna 323 eaa. Kaupunki oli pienikokoinen, ja Thukydideen mukaan Teoksen alaisuudessa. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Myonēsios (Μυονήσιος).
Myonnesos toimi ainakin jossakin vaiheessa historiaansa merirosvojen tukikohtana samoin kuin eräät seudun muut kaupungit, kuten Korykos. Roomalaiset saivat Myonnesoksen lähellä meritaisteluvoiton Antiokhos III:sta Syyrian sodassa vuonna 190 eaa. L. Aemiliuksen johdolla.
Myonnesoksen paikalla on suoritettu vain vähän arkeologisia tutkimuksia. Ainoat merkittävämmät löydöt ovat kyklooppimuurin jäänteet.