Nörtti

Bloginpitäjä Stephanie Pakrul alias StephTheGeek. T-paidassa Microsoft Windowsin ”sininen kuolemanruutu”.
Nörttiemoji

Nörtti on arkikielessä käytetty ilmaus esimerkiksi innokkaasta tietotekniikan harrastajasta, joskin termillä voidaan viitata laaja-alaisesti eri aihepiirien innokkaisiin harrastajiin. Stereotyyppisessä merkityksessään nörtti on harrastukseensa syventynyt ja sosiaalisesta elämästä hieman syrjäytynyt.

Nörtti-sanaa on suomen kielessä käytetty 1980-luvusta lähtien merkityksissä ”saamaton nahjus, nynny”, ”yli-innokas koululainen, hikipinko” ja ”innokas tietokoneiden harrastaja”.

Samantapaisia sanoja

Friikki muistuttaa nörttiä; hän on jonkin asian innokas harrastaja tai ihailija. Toinen nörtille sukua oleva ilmiö on giikki (engl. geek). Geek saatetaan nykyisin määritellä ”sosiaalisesti lahjakkaaksi, ulkonäöstään huolehtivaksi nörtiksi”, joka on intohimoisen kiinnostunut jostakin tekniikkaan tai populaarikulttuuriin liittyvästä asiasta. Geek-naisten esiäidiksi mainitaan 1800-luvulla elänyt matemaatikko Ada Lovelace, jota pidetään kaikkien aikojen ensimmäisenä tietokoneohjelmoijana.

Nörttikulttuuri

25. toukokuuta on julistettu Geek Pride Day’ksi. Tällöin juhlitaan ensimmäisen Tähtien sota -elokuvan julkaisua, Linnunradan käsikirja liftareille -kirjan innoittamaa pyyhepäivää ja Terry Pratchettin kirjaan viittaavaa päivää Glorious 25 May.

Suomessa nörttien järjestöksi ilmoittautui vuonna 1997 perustettu Irti Elämästä -yhdistys, joka järjesti tiedotusvälineissäkin huomiota saaneen ”nörtti-iskun” tammikuussa 1999, jolloin yhdistyksen jäsenet chattailivat Helsingin rautatieaseman matkatavaralokeroissa. Yhdistys ei ole enää aktiivinen.

Vuonna 2013 perustettu suomalainen Nörttitytöt ry pyrkii nettisivujensa mukaan edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa nörttipiireissä ja maailmassa yleisesti. Nimestään huolimatta toiminta on avointa kaikille sukupuolesta riippumatta. Nörttitytöt ry ylläpitää Nörttitytöt-blogia, jossa julkaistaan nörttiaiheisia artikkeleita useamman kerran viikossa.

Muoti

Sarvisankaisia silmälaseja kutsutaan ”nörttilaseiksi”.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Eronen, Riitta: Friikki ja nörtti Suomessa Helsingin Sanomat. 2.7.1996. Viitattu 28.5.2010.
  2. ↑ Mitjonen, Johanna: Ylikellotettu nörtti (Internet Archive) Polyteekkari. 9.5.2006. Arkistoitu 8.7.2006. Viitattu 1.2.2012.
  3. ↑ Paunonen, Heikki & Paunonen, Marjatta: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja. WSOY, 2000.
  4. ↑ Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
  5. 1 2 Pettersson, Maria: Geek-tytöt City-lehti. 11/2010. Viitattu 28.5.2010.
  6. ↑ Pettersson, Maria: Nörtit valloittivat maailman Ylioppilaslehti. 2.10.2011. Viitattu 1.2.2012.
  7. ↑ Rautio, Vappu: Nörttikulttuurin nousu –> (ja tuho?) ; [ _ Protu. 2005 #2. Helsinki: Prometheus-leirin tuki ry. Viitattu 26.11.2009.
  8. ↑ Nörttitytöt ry Nörttitytöt. Viitattu 27.3.2018. (englanniksi)
  9. ↑ Nörttilasit ovat miesten uutta silmälasimuotia 2011. Yle Etelä-Savo. Arkistoitu 23.1.2012. Viitattu 1.2.2012.

Aiheesta muualla