Palvelus
Naniwa saapui 26. kesäkuuta 1886 Shinagawaan Tokioon, jolloin siitä tuli samalla ensimmäinen ulkomailta japanilaisella miehistöllä Japanille toimitettu alus. Aluksen päällikkönä oli koeajot valvonut Itoh Sukeyuki. Seuraavan vuoden helmikuussa pidetyssä laivastokatselmuksessa keisari Meiji nousi alukselle Tokiossa kuljetettaksi Yokohamaan.
Alus päällikkönään Tōgō Heihachirō ja sisaralus Takachiho tekivät 1893 kaksi matkaa Honoluluun Havaijille suojatakseen alueella asuneita Japanin kansalaisia sekä ilmaistaakseen Japanin huolen Yhdysvaltain syrjäytettyä Havaijin hallitsijan.
Jo ennen ensimmäisen Kiinan ja Japanin sodan varsinaista sodanjulistusta kohtasivat 25. heinäkuuta 1894 Pungdonsaaren edustalla kontra-amiraali Tsuboin komentama keisarillisen Japanin laivaston osasto, johon kuuluivat risteilijät Naniwa (Tōgō Heihachirō), Yoshino (Kawara) ja Akitsushima, Kiinan laivaston Asanista Koreasta lähteneet risteilijä Jiyuanin (Fong) ja tykkivene Kwang Yin. Seurannut taistelu päättyi japanilaisten voittoon tykkiveneen tuhoutuessa ja risteilijän paettua vaurioituneena paikalta.
Pungdon taistelu jatkui vain tuntia myöhemmin, kun Naniwa havaitsi brittiläisen kuljetusalus Kowshingin, joka oli lainattu Kiinan laivastolle kuljettamaan joukkoja Koreaan. Kohtaaminen päättyi kuljetusaluksen upttamiseen, mikä aiheutti diplomaattisen kiistan Britannian ja Japanin välille, mutta tapaus todettiin tuon ajan merilakien mukaiseksi sotatoimeksi. Alus otti osaa Jalujoen taisteluun 1. syyskuuta muodostaen Yoshinon, Takachihon ja Akitsushiman kanssa amiraali Itoh Sukeyukin lentävän osaston. Alus osallistui taistelun aikana risteilijöiden Jingyuen ja Zhiyuan upottamiseen. Naniwan vesirajaan osui yksi 210 millimetrin (8,2 tuuman) kranaatti, joka pysähtyi hiilivarastoon aiheuttamatta vakavia vaurioita. Myöhemmin kranaatti poistettiin ja kasattiin kuvaamista varten. Kaikkiaan löydettiin 27 sirpaletta ja väitettiin useiden muiden jääneen löytymättä.
Vuosina 1900–1901 aluksen Kruppin valmistamat 152 millimetrin tykit vaihdettiin Elswickin toimittamiin kuuden tuuman 45 pituuskaliiperin tykkeihin. Vuonna 1902 aluksen 260 millimetrin tykit vaihdettiin samoihin 6 tuuman tykkeihin. Syynä vaihtoon oli aluksen keventäminen sekä tykkien yhdenmukaistaminen muiden palveluksessa olevien alusten kanssa.
Venäjän ja Japanin sodassa alus oli 2. laivueen 4. divisioonaa komentavan kontra-amiraalin lippulaivana. Se osallistui 9. helmikuuta 1904 Chemulponlahden Venäjän keisarikunnan laivaston Varjagia vastaan. Alus osallistui 14. elokuuta Ulsanin, jossa se tuhosi aiemmin vaurioituneen Rurikin. Alus oli Tsushiman meritaistelussa amiraali Uriun divisioonan lippulaivana. Taistelussa se oli päälinjan selustassa ja joutui vetäytymään taistelusta saatuaan osuman vesirajan alle. Alus palasi divisioonaansa myöhemmin samana yönä ja osallistui seuraavana päivänä tappion kärsineiden Veäjän keisarikunnan laivaston jäänteiden saartamiseen. Alukseen osui kuuden tuuman Dmitri Donskoin ampuma kranaatti takakannelle.
Aluksen ollessa tutkimusmatkalla kartoittamassa Kuriilien rannikkovesiä, se ajoi 6. kesäkuuta 1912 karille Urupin rannikolla Dratons Islandilla. Aluksen irrottaminen karilta osoittautui mahdottomaksi, jolloin se päätettiin 21. heinäkuuta hylätä. Alus poistettiin laivastoluettelosta
5. elokuuta 1912.
