


Natura 2000 on Euroopan unionin hanke, jonka tavoite on tukea luonnon monimuotoisuutta. Hanke turvaa Euroopan unionin luontodirektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjä. Näitä luontotyyppejä on Euroopassa noin 200 ja lajeja noin 700. Jäsenmaat ehdottavat alueitaan suojeluhankkeeseen, mutta lopullisen päätöksen suojeluverkostosta tekee Euroopan komissio. Päätöksen jälkeen jäsenmaa määrittelee alueet suojelutoimien alueiksi (SAC-alueet). Alueilla toteutetaan kyseisten luontotyyppien ja lajien kannalta tärkeitä suojelutoimenpiteitä. Näiden lisäksi verkostoon kuuluu lintudirektiivin mukaisia erityisiä suojelualueita (SPA-alueet), jotka jäsenmaat valitsevat itse ja ilmoittavat komissiolle.
Suomessa Natura-alueita on neljää tyyppiä:
Jokainen EU:n jäsenmaa laatii kansallisen luettelon luontodirektiivin mukaisista Natura-alueistaan. Jäsenmaat osallistuvat luetteloidensa arviointiin yhteistyössä Euroopan komission ja Euroopan ympäristökeskuksen luontokeskuksen kanssa. Arviointi suoritetaan kullekin luonnonmaantieteelliselle vyöhykkeelle erikseen. Lopullisen päätöksen tekee EU:n ministerineuvosto tai komissio.
Suomessa on 1 867 Natura 2000 -aluetta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 50 000 neliökilometriä (km²). Luontodirektiivin mukaisia SAC-alueita on Suomessa 1 721. Ne kattavat 48 000 km² eli noin 12,4% Suomen kokonaispinta-alasta. Lintudirektiivin mukaisia SPA-alueita on 470, ja niiden pinta-ala on 31 900 km² eli noin 8,2% pinta-alasta. SAC- ja SPA-alueet ovat osittain päällekkäisiä.
Ensimmäinen Natura 2000 -alueelle perustettu kaivos on Dundee Precious Metalsin Bulgariassa sijaitseva kultakaivos nimeltä Ada Tepe.