Naturalis historia
| Naturalis historia | |
|---|---|
 Naturalis historian kansilehti 1600-luvulta. |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Plinius vanhempi |
| Kieli | latina |
| Genre | luonnonhistoria |
| Julkaistu | 77 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Naturalis historia on Plinius vanhemman ainoa jälkipolville säilynyt teos. Se valmistui vuonna 77, kaksi vuotta ennen kuin tekijä kuoli. Hän omisti sen ystävälleen Titukselle, josta hiukan myöhemmin tuli Rooman keisari. Teoksen johdannossa Plinius vanhempi kertoo, että teos koostuu yli 20 000 eri aiheesta, jotka ovat peräisin sadalta eri auktorilta ja sisältävät hänen omia havaintojaan. Teos onkin tyylillisesti jopa assosioiva eli mielteitä yhdistelevä kokoelma aiheista, jotka vain sattuivat kiinnostamaan tekijää.
Teos sisältää paljon oman aikansa tietoa muun muassa eläimistä, kasveista ja maantieteestä. Muita teoksen aiheita ovat esimerkiksi tähtitiede, meteorologia, lääketiede, etnografia, antropologia ja maanviljely.
Naturalis historia -teos loi pohjan, joka määritti pitkälti myös sen jälkeen ilmestyneiden tietosanakirjojen ja tieteellisten tekstien muodon. Pliniuksen teos käsitteli aiheita laajalti, hän viittasi alkuperäisiin lähteisiin, ja teoksessa on myös hakemisto eli hakusanasto. Sisällys- ja hakusanaluettelot ovat yhä osa tietoteosten perusrakennetta.
Sisältö
Teoksesta on säilynyt 37 kirjaa. Kirjat VII–IX on suomennettu ja julkaistu teoksena Luonnonhistoria 1 : Ihminen, maaeläimet, merieläimet (Gaudeamus, 2026).
Plinius vanhempi julkaisi kymmenen ensimmäistä osaa vuonna 77 eaa. Hän ei kuitenkaan ehtinyt tehdä lopputarkastusta jäljellä oleviin osiin ennen kuin hän vuonna 79 eaa. menehtyi tuhoisassa luonnonkatastrofissa, jonka aiheutti Vesuvius-tulivuoren raju purkaus. Teoksen jäljellä olevat osat julkaisi hänen sisarenpoikansa Plinius nuorempi enonsa kuoleman jälkeen.
Naturalis historia -teoksessa tieteeseen sekoittuu aineksia myös tarinoista, myyteistä ja taikauskosta. Tällöin joukkoon mahtuu muun muassa kuvaus skiapodeista. Plinius toteaa, että ensimmäisenä näistä yksijalkaisista olennoista kertoi Ktesias teoksessaan Indika.
» Hän kertoo että on olemassa eräs ihmisrotu, joka tunnetaan nimellä 'monocoli'. Heillä on vain yksi jalka, ja silti he liikkuivat ihmeen ketterästi. Heitä kutsutaan myös skiapodeiksi, koska he tapaavat käyttää hyvin leveä jalkateräänsä päivänvarjona. Paahteisena päivänä he loikovat makuuasennossa kinttu pystyssä, jolloin jalkaterän varjo luo suojan auringolta. »
.jpg)
Säilyneiden kirjojen sisältö
- Kirja I: Esipuhe ja sisältö.
- Kirja II: Maailman kuvaus.
- Kirjat III–VI: Maantiede ja etnografia.
- Kirja VII: Antropologia ja ihmisen fysiologia.
- Kirjat VIII–XI: Eläintiede.
- Kirjat XII–XXVII: Kasvitiede, maatalous, farmasia.
- Kirjat XXVIII–XXXII: Lääketieteellinen eläintiede.
- Kirjat XXXIII–XXXVII: Mineralogia.
Aiheesta muualla
- Teos LacusCurtiksessa, 37 kirjaa. (latinaksi)
- Teos The Latin Libraryssä, kirjat 1–5 (latinaksi)
- Ensimmäinen englanninkielinen käännös, 1601, kirjat 1, 2, 3, 7, 8, 9, 10 ja 11