Naumachia

Tämä artikkeli käsittelee antiikin aikaisia esityksiä ja rakennustyyppiä. Yhtyeestä, katso Naumachia (yhtye).
Naumachia (La naumaquia). Ulpiano Checan maalaus vuodelta 1894.

Naumachia (lat., < m.kreik. ναυμαχία, naumakhia, ’meritaistelu’) tarkoitti antiikin Roomassa sekä meritaistelunäytöstä että tätä varten rakennettua meritaisteluareenaa. Nämä näytöstaistelut järjestettiin joskus amfiteatterissa, johon johdettiin riittävästi vettä laivojen kelluttamiseksi; mutta useimmiten ne järjestettiin varta vasten tähän tarkoitukseen rakennetuissa paikoissa, eli valtavissa altaissa, joiden reunat oli päällystetty kivellä ja ympärillä oli kivestä tehdyt katsomot kuin amfiteatterissa.

Historia

Ensimmäisen meritaistelunäytöksen järjesti Roomassa vuonna 46 eaa. Julius Caesar, joka kaivatti tätä tarkoitusta varten altaan, Caesarin naumachian, Codeta minor -nimiselle alueelle Campus Martiuksella. Robert Burnin mukaan Codeta major oli Campuksella ja Codeta minor Tiberjoen vastarannan alueella; molemmat saivat nimensä siellä runsaasti kasvaneesta kortteesta (equisetum).

Toisen naumachia-näytöksen järjesti Augustus vuonna 2 eaa. Mars Ultorin temppelin vihkiäisissä, ja tätä varten kaivettiin allas, Augustuksen naumachia, jonka mitat olivat 1 800 kertaa 1 200 roomalaista jalkaa eli noin 536 × 357 metriä. Se sijaitsi Transtiberimin alueella. Tätä naumachiaa käytettiin myöhemminkin, vaikka sen lisäksi rakennettiin myös muita — Notitia urbis Romae mainitsee viisi — ja myöhemmin siitä käytettiin nimitystä ”vanha naumachia” (vetus naumachia).

Naumachia-näytöstä esittävä fresko Pompejin Isiksen temppelin portiikista.

Huomattavin naumachia oli se, jonka järjesti Claudius vuonna 52 jaa. Fucinus-järvellä sen kuivaamisen juhlistamiseksi, mutta ennen työn valmistumista. Tässä näytöksessä 19 000 miestä, pukeutuneina rhodoslaisiksi ja sisilialaisiksi, taisteli viidelläkymmenellä laivalla kummallakin puolella, katsojien ollessa ryhmittyneinä rannalle ja ympäröiville kukkuloille ikään kuin amfiteatterin penkkiriveille: merkin taistelun alkamisesta antoi trumpetti, jota soitti hopeinen Tritonin kuva.

Domitianuksen naumachia. Giacomo Lauron piirros vuodelta 1625.

Neron järjestemät naumachiat mainitaan Dion Kassioksella; mutta ne näyttävät toisinaan olleen amfiteatterissa, toisinaan suuressa altaassa Neron Domus aureassa, sillä paikalla, johon myöhemmin rakennettiin Flaviuksen amfiteatteri eli Colosseum. Titus käytti Augustuksen vanhaa naumachiaa, mutta Domitianus kaivoi uuden ja suuremman altaan, Domitianuksen naumachian, Vaticanuksen alapuolelle ”uuteen paikkaan”. Myöhemmin hän hajotti sen ja käytti kivet Circus maximuksen palaneiden puisten istuimien korvaamiseen.

Naumachia-esitykset eivät rajoittuneet Roomaan, vaan niitä järjestettiin myös monissa provinssien amfiteattereissa. Esimerkiksi Capuan ja Nemausuksen amfiteattereista on tunnistettu areenan tulvituttamisjärjestelyt.

Järjestelyt

Näiden meritaisteluiden taistelijat, joita kutsuttiin nimityksellä naumachiarii, olivat sotavankeja tai kuolemaan tuomittuja rikollisia, jotka taistelivat kuten gladiaattoritaisteluissa, kunnes jompikumpi osapuoli oli tuhottu, ellei keisari osoittanut armoa. Laivat jaettiin kahteen osastoon, ja niiden miehistöt pukeutuivat edustamaan eri merikansoja, kuten tyroslaisia ja egyptiläisiä, rhodoslaisia ja sisilialaisia, persialaisia ja ateenalaisia tai korkyralaisia ja korinttilaisia.

Näitä meritaisteluita esitettiin samalla loistokkuudella ja samanlaisella välinpitämättömyydellä ihmiselämää kohtaan kuin gladiaattoritaisteluita. Neron naumachiassa järvessä ui merihirviöitä; Claudiuksen järjestämän naumachian loistokkuus on mainittu edellä; Tituksen järjestämissä juhlanäytöksissä Augustuksen vanhassa naumachiassa oli ensimmäisenä päivänä altaan päällä paaluilla tuettuja lautoja, jotka muodostivat areenan gladiaattoreille ja eläintaistelulle, toisena päivänä oli kilpa-ajo vaunuilla, ja kolmantena päivänä 3 000 ateenalaisen ja syrakusalaisen välinen meritaistelu, jonka aikana ateenalaiset nousivat maihin altaaseen tehdylle saarelle ja valtasivat siellä olleen linnakkeen. Martialis kuitenkin ylistää Domitianuksen järjestämää naumachia-näytöstä kaikkia aiempia paremmaksi.

Naumachia-rakennuksia

Varsinaisia naumachia-areenoita

Muita rakennuksia naumachia-varustuksella

Lähteet

  1. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 Smith, William & Wayte, William & Marindin, G. E.: ”Naumachia”, A Dictionary of Greek and Roman Antiquities. Boston: Little, Brown and Company, 1890. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. ↑ Lewis, Charlton T. & Short, Charles: naumăchĭa A Latin Dictionary. 1879. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  3. ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: ναυμαχία, ἡ A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  4. ↑ Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja, Julius Caesar 39; Dion Kassios: Rooman historia (Historia Romana) 43.23.
  5. ↑ Burn, Robert: Rome and the Campagna: An Historical and Topographical Description of the Site, Buildings, and Neighbourhood of Ancient Rome, s. 267–268. Deighton, Bell and Company, Bell and Daldy, 1871. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  6. ↑ Res gestae Divi Augusti (Monumentum Ancyranum) 4.23 (lat., kreik., engl. käännös); Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja, Titus 7.
  7. ↑ Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja, Claudius 21; Tacitus: Keisarillisen Rooman historia (Annales) 12.56.
  8. ↑ Dion Kassios: Rooman historia (Historia Romana) 61.9, 62.15.
  9. ↑ Martialis: De spectaculis 2.
  10. ↑ Dion Kassios: Rooman historia (Historia Romana) 67.8.
  11. ↑ Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja, Domitianus 4, 5.
  12. ↑ Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja, Claudius 21.
  13. ↑ Dion Kassios: Rooman historia (Historia Romana) 48.19, 60.33.
  14. ↑ Vrt. Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja, Claudius 21.
  15. ↑ Vrt. kotimainen jäljitelmä, jonka mainitsee Horatius: Kirjeet (Epistulae) 1.18, 1.61.
  16. ↑ Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja, Julius Caesar 31.
  17. ↑ Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja, Claudius 21; Dion Kassios: Rooman historia (Historia Romana) 60.33.
  18. ↑ Dion Kassios: Rooman historia (Historia Romana) 61.9.
  19. ↑ Dion Kassios: Rooman historia (Historia Romana) 66.25.
  20. ↑ Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja, Nero 12.
  21. ↑ Martialis: De spectaculis 24.
  22. ↑ Smith, William: ”Cyzicus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  23. ↑ Yeneroğlu, Ihsan: The Amphitheater of Pergamon Transformation of the Pergamon Micro-Region. 11.7.2019. Viitattu 9.3.2026.

Aiheesta muualla