Nikolai Aleksandrovitš Baskakov (ven. Никола́й Алекса́ндрович Баска́ков, 22. maaliskuuta 1905 Solvytšegodsk – 26. elokuuta 1996) oli neuvostoliittolainen ja venäläinen kielitieteilijä ja erityisesti turkkilaisten kielten tutkija.
Nikolai Baskakov syntyi virkailijaperheeseen. Hän valmistui Moskovan yliopiston historiallis-kansatieteellisestä tiedekunnasta vuonna 1929 ja suoritti filologian kandidaatin tutkinnon vuonna 1934. Vuodesta 1937 lähtien hän työskenteli Neuvostoliiton tiedeakatemian kielitieteen instituutin tutkijana (vuodesta 1946 vanhempana tutkijana). Hän väitteli filologian tohtoriksi vuonna 1951 ja sai professorin arvon vuonna 1969.
Baskakov osallistui aktiivisesti Neuvostoliiton turkkilaisten kansojen kirjakielten kehittämiseen, kielten tutkimuksen ja opetuksen järjestämiseen, laati sanakirjoja ja kielioppeja, teki vertailevaa ja kielihistoriallista tutkimusta sekä kehitti yhden tunnetuimmista turkkilaisten kielten luokittelutavoista. Hän oli myös kiinnostunut muista altailaisista kielistä, kansatieteestä ja musiikista.
Baskakov oli Suomalais-Ugrilaisen Seuran, Societas Uralo-Altaican, Royal Asiatic Society of Great Britain and Irelandin, Kőrösi Csoma Sándor Társaságin ja Polskie Towarzystwo Orientalistycznen kunniajäsen. Hän sai Karakalpakstanin ASNT:n (1960), Turkmenistanin SNT:n (1962), Kazakstanin SNT:n (1967) ja Venäjän SFNT:n (1967) ansioituneen tieteilijän arvonimet.