Kannuksenpyörä eli pykäläristi on kahdeksansakarainen tähti- ja ristikuvio. Kuvio on ollut käytössä useissa kulttuureissa, muun muassa monilla suomalais-ugrilaisilla kansoilla. Suomessa sen yleensä näkee eräissä kuntavaakunoissa, perinteisenä ryijyjen ja muiden käsitöiden koristeena sekä karjalaisen naimattoman naisen perinteisessä päähineessä säppälissä. Eritoten Pohjois-Hämeessä suosittiin kannuksenpyörää ryijyissä. Esimerkiksi Kansallismuseossa on 1700-luvulta peräisin oleva ryijy, jossa on kannuksenpyöriä. Toisaalta Suomen käsityön museossa on 1700-luvun lopulta peräisin oleva kannuksenpyörin kuvioitu ryijy, joka voi olla peräisin Karkusta. Kuvio tunnettiin siis muuallakin kuin Hämeessä.
Kannuksenpyörä on virolaisten tärkein kansanperinteen symboli, jolla on uskottu olevan kantajansa henkeä ja sielua suojelevia ominaisuuksia ja josta on useita erilaisia muunnelmia, joiden sisässä voi olla esimerkiksi ruutuja. Merkkiä on arveltu käytetyn virolaisten keskuudessa jo esikristilisellä ajalla. Viron kielessä merkki tunnetaan nimellä kaheksakand (suom. 'kahdeksankanta') ja Muhu mänd. Merkki on ollut erityisen suosittu Etelä-Virossa, ja võrolaisilla sen nimi on katsakiri tai katsaharo ja katsakand. Se on myös muun muassa Udmurtian ja Mordvan tasavaltojen ja võrolaisten lipuissa sekä Karjalan, Udmurtian ja Mordvan tasavaltojen vaakunoissa, joissa se kuvaa aurinkoa.
Geometrinen nimitys kuviolle on oktagrammi eli kahdeksankanta. Kuvion säännöllisen muodon voi piirtää yhdellä kynänvedolla kahdeksalla janalla nostamatta kynää alustasta.
.jpg)
.svg)
.png)
.png)
.png)
.jpg)
.jpg)
.svg)
.svg)
.svg)
.svg)
.jpg)
.gif)
.png)
.png)
.png)
.svg)
.svg)
.png)
.gif)
.png)
_2015.gif)
.png)
.svg)
.gif)
.png)
.png)
.svg)
.svg)
.svg)
.svg)
