Erik Olof Henrik Solin (s. 16. kesäkuuta 1953 Tampere) on suomalainen radiokemian professori emeritus. Hän toimi Turun yliopiston radiokemian professorina vuosina 2003–2021 sekä Helsingin yliopiston radiokemian professorina vuosina 2002–2003.
Olof Solin syntyi diplomi-insinööri Erik Arne Solinin ja Märta Gabriella Solinin (o.s. Solin) perheeseen. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen yhteiskoulusta vuonna 1972. Solin valmistui filosofian kandidaatiksi Åbo Akademista vuonna 1982 ja valmistui sieltä filosofian tohtoriksi vuonna 1999. Hänen väitöskirjansa otsikko oli Interaction of High Energy Charged Particles with Gases.
Solin toimi erikoistutkijana Turun yliopistossa vuosina 1998–2000 ja Valtakunnallisen PET-keskuksen radiofarmaseuttisen laboratorion johtajana 2000–2002. Tämän jälkeen hän työskenteli Helsingin yliopistossa radiokemian professorina 2002–2003. Kun Turkuun perustettiin Suomen toinen radiokemian professuuri, Solin kutsuttiin tähän virkaan, joka myöhemmin vakinaistettiin. Hän toimi radiokemian professorina Turun yliopistossa vuosina 2003–2021, kunnes jäi eläkkeelle. Solinin seuraaja Helsingin yliopiston radiokemian professorina oli Jukka Lehto ja Turun yliopiston radiokemian professorina Anu Airaksinen.
Solin on myös radiokemian dosentti Helsingin yliopistossa vuodesta 2003 sekä lääketieteellisen isotooppifysiikan dosentti Åbo Akademissa vuodesta 2001. Hän on Lääketieteellisen Radioisotooppiyhdistyksen kunniajäsen.
Solin teki tutkimusvierailun Kuninkaalliseen teknilliseen korkeakouluun (1986–1987) ja University of Wisconsin–Madisoniin (1989–1990). Hän on julkaissut uransa aikana satoja tieteellisiä tutkimuksia muun muassa radionuklidituotannon, radiokemian ja isotooppilääketieteen aloilta.
