Omega-3-rasvahapot

Kalarasvan sisältämän dokosaheksaeenihapon (DHA) on ajateltu edistävän sydämen, aivojen ja silmien terveyttä.
Ruokien rasvat
Triglyseridi on mikä tahansa glyserolin esteri, jossa kaikki kolme hydroksyyliryhmää ovat esteröityinä rasvahapoilla.
Triglyseridi on mikä tahansa glyserolin esteri, jossa kaikki kolme hydroksyyliryhmää ovat esteröityinä rasvahapoilla.
Katso myös

Omega-3-rasvahapot (n-3-rasvahapot) ovat monityydyttymättömiä rasvahappoja, joiden hiiliketjun ensimmäinen kaksoissidos metyyliryhmän päästä laskettuna on kolmannessa hiili-hiili-sidoksessa.

Pitkäketjuiset omega-3-rasvahapot eikosapentaeenihappo (EPA) ja dokosaheksaeenihappo (DHA) ovat biologisesti aktiivisia, ja elimistö käyttää niitä solukalvojen rakennusaineeksi ja immuunijärjestelmän toimintaan.

Kaksi muuta omega-3-rasvahappoa toimii biologisesti aktiivisten omega-3-rasvahappojen esiasteena. Toinen niistä on eläinkunnan tuotteissa esiintyvä klupadoni- eli dokosapentaeenihappo (DPA), joka muuntuu hyvällä hyötysuhteella EPA:ksi.

Kasvikunnan tuotteissa esiintyy lisäksi alfalinoleenihappoa, jota elimistö muuntaa vähäisessä määrin EPA:ksi, mikäli linolihapon saanti jää riittävän pieneksi. Osa ihmisistä kykenee muuntamaan alfalinoleenihappoa vähäisessä määrin myös DHA:ksi.

Väestöseurantutkimuksissa on havaittu, että niillä, joiden veressä esiintyy runsaasti klupanodonihappo DPA:ta, esiintyy 36 prosenttia vähemmän sydän- ja verisuonisairauksia. Lisäksi odottavan äidin veren korkean DPA-pitoisuuden on havaittu parantavan syntyvän lapsen hermostoterveyttä. Liha on länsimaisen ruokavalion tärkein klupadonihapon lähde.

Metabolia

Klupanodonihappo muuntuu elimistössä EPA:ksi hyvällä hyötysuhteella. Lisäksi myös 3 prosenttia ravinnon alfalinoleenihaposta muuntuu EPA:ksi. Joidenkin ihmisten elimistö pystyy tuottamaan alfalinoleenihaposta myös DHA:ta, mutta muunnoksen hyötysuhde jää 1–9 prosenttiin. Muunnos DHA:ksi ja EPA:ksi saattaa kuitenkin estyä kokonaan, jos elimistössä on runsaasti linolihappoa suhteessa alfa-linoleenihappoon. Esimerkiksi kasviöljyjen ja pähkinöiden sisältämä linolihappo (LA) vähentää alfalinoleenihapon muuntumista EPA:ksi ja DHA:ksi

Fysiologiset vaikutukset

Pääartikkeli: Omega-3-rasvahappojen terveysvaikutukset

Elimistö käyttää EPA:ta ja DHA:ta solukalvojen rakennusaineeksi ja immuunijärjestelmän toimintaan.

Lipidivälittäjäaineet ja tulehduksen resoluutio

Pitkäketjuiset omega-3-rasvahapot toimivat lipidivälittäjäaineiden lähtöaineina. Eikosapentaeenihaposta (EPA) muodostuu E-sarjan resolviineja ja dokosaheksaeenihaposta (DHA) D-sarjan resolviineja, protektiineja ja maresiineja. Nämä rasvahappojen hapettuneisiin johdannaisiin eli oksilipiineihin kuuluvat yhdisteet luetaan tulehduksen resoluutiota edistäviin erikoistuneisiin välittäjäaineisiin (engl. specialized pro-resolving mediators, SPM).

Tulehduksen resoluutiolla tarkoitetaan aktiivisesti säädeltyä tulehdusreaktion päättymistä ja kudoksen tasapainotilan palautumista. Solu- ja eläinkokeissa omega-3-rasvahapoista muodostuvat resoluutiota edistävät välittäjäaineet ovat muun muassa vähentäneet neutrofiilien kertymistä tulehdusalueelle ja tehostaneet makrofagien kykyä poistaa apoptoosiin edenneitä neutrofiilejä. Näin niiden vaikutukset ulottuvat tulehdussignaalien hillitsemisestä tulehdusalueen puhdistumisen edistämiseen. Näitä mekanismeja on esitetty yhdeksi omega-3-rasvahappojen mahdollisten tulehdusta hillitsevien terveysvaikutusten selitykseksi.

Ihmisillä tehdyissä tutkimuksissa EPA:n ja DHA:n saannin lisääminen ravintolisillä on suurentanut niistä muodostuvien oksilipiinien pitoisuuksia veriplasmassa annosriippuvaisesti. Kaikki omega-3-rasvahapoista muodostuvat oksilipiinit eivät kuitenkaan ole SPM-yhdisteitä, eikä oksilipiinipitoisuuden suureneminen sellaisenaan osoita kliinistä hyötyä. Vuonna 2021 julkaistussa migreenipotilaiden satunnaistetussa ruokavaliotutkimuksessa EPA:n ja DHA:n saannin lisääminen suurensi DHA-johdannaisen 17-HDHA:n pitoisuutta ja vähensi päänsärkypäivien määrää. Päänsäryn aiheuttamaa haittaa mittaavan HIT-6-kyselyn tuloksen paraneminen ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevää. Tutkimus ei yksin osoita, että oireiden lievittyminen välittyi juuri SPM-yhdisteiden kautta.

SPM-yhdisteiden kokeellisesti osoitetut vaikutukset on erotettava siitä, kuinka paljon niitä muodostuu ihmisessä tavallisissa fysiologisissa oloissa tai omega-3-lisien käytön yhteydessä. Niiden pienten pitoisuuksien luotettava mittaaminen on teknisesti vaativaa, ja osassa tutkimuksia käytettyjen tunnistus- ja määritysmenetelmien luotettavuudesta on käyty tieteellistä keskustelua. Kokeellisesti annetun välittäjäaineen vaikutusta ei siten voida suoraan rinnastaa sen lähtöaineena toimivan rasvahapon nauttimisen vaikutukseen.

Puutos

Omega-3-rasvahappojen puutos saattaa aiheuttaa hilseilevää ihotulehdusta, heikentynyttä näön tarkkuutta, kävelyvaikeuksia ja ääreishermoston häiriöitä.

Saanti

Omega-3-rasvahappoja saadaan ruoasta ja osa ihmisistä nauttii niitä lisäksi lisäravinteina, kuten kalaöljynä tai siitä valmistettuina kapseleina.

Meriperäisten omega-3-rasvahappojen keskimääräinen saanti on 163 milligrammaa päivässä, ja se vaihtelee maittain välillä 5–3 886 mg. Lihasta saadaan lähes yhtä paljon omega-3-rasvahappoja kuin kalasta, koska sitä syödään paljon enemmän.

Australialaislapsilla vuonna 2014 laaditussa tutkimuksessa havaittiin, että 56 prosenttia DPA:sta saatiin lihasta, 23 prosenttia kalasta ja merenelävistä, noin 6 prosenttia viljatuotteista, noin kuusi prosenttia maitotuotteista ja lähes neljä prosenttia kananmunista . Myös voissa on DPA:ta.

Vegaaneilla on todettu alhaisia veren eikosapentaeenihappo- (EPA) ja dokosaheksaeenihapon (DHA) pitoisuuksia.

Saantisuositukset

Suomen valtion ravitsemus­neuvottelukunnan vuoden 2024 suosituksissa alfalinoleenihapon vähimmäismääräksi suositellaan 0,5:tä prosenttia energiasta. Lisäksi alfalinoleenihappoa ja muita omega-3-sarjan rasvahappoja tulisi saada yhteensä vähintään 1 prosentti energiasta. Linolihapon ja alfalinoleenihapon osuuden tulisi olla ravinnossa yhteensä vähintään 3 prosenttia energiasta. Ravitsemus­neuvottelukunnan mukaan niukasti omega-3-rasvahappoja sisältävä ruokavalio on merkittävä kroonisten sairauksien riskitekijä Pohjoismaissa.

Pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja, eikosapentaeenihappoa (EPA) ja dokosaheksaeenihappoa (DHA), on erityisesti rasvaisissa kaloissa, kuten lohessa, kirjolohessa, nieriässä, muikussa, silakassa ja siiassa. Valtion ravitsemus­neuvottelu­kunnan vuoden 2024 suosituksissa kalaa suositellaan syötävän 300–450 grammaa viikossa (kypsä, syötävä osa) vaihdellen eri kalalajeja ja suosien kestävästi pyydettyjä tai kasvatettuja vaihtoehtoja. Tästä määrästä vähintään 200 grammaa viikossa tulisi olla rasvaista kalaa, kuten luonnonkaloista esimerkiksi muikkua ja lahnaa. Ruokavirasto on antanut edellistä tiukempia ohjeita alle kouluikäisille ja hedelmällisessä iässä oleville naisille sekä raskaana oleville ja imettäville perustuen kalan vierasainepitoisuuksiin. Lisäksi kaikkien sisävesialueiden kalaa päivittäin syövien on hyvä suosia muita lajeja kuin haukea, isokokoisia ahvenia, kuhaa ja madetta, jotka ovat elohopeaa kerääviä petokaloja. Alueellisesti voi olla tarpeen välttää petokalojen runsasta käyttöä tavallista korkeampien vierasainepitoisuuksien vuoksi. Sydänliitolla ei ole enää omaa rasvasuositusta, vaan se viittaa valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositukseen.

Harvardin yliopiston tiedotuskeskus esitti vuonna 2008, ettei ihmisen elimistö pystyisi valmistamaan eikosapentaeenihappoa EPA:ta eikä dokosaheksaeenihappoa DHA:ta kasviperäisestä alfalinoleenihaposta, ja suositteli sen vuoksi rasvaisen kalan säännöllistä syöntiä tai vaihtoehtoisesti kalaöljyn tai levistä uutetun EPA:n ja DHA:n nauttimista. Se kiinnitti samalla huomiota tutkimusnäyttöön, jonka mukaan sydämentahdistimen omaavien sekä vaikeahoitoisesta rasitusrintakivusta, vaikeasta sydämen vajaatoiminnasta tai vaarallisista sydämen rytmihäiriöistä kärsivien on syytä rajoittaa kalansyöntiä ja EPA:ta sekä DHA:ta sisältävien lisäravinteiden käyttöä.

Lääkäriseura Duodecimin vuonna 2016 julkaisemassa artikkelissa todettiin, että ihmisen elimistö pystyy sittenkin valmistamaan alfalinoleenihaposta sekä EPA:ta että DHA:ta.. Keskimäärin 7–8 % alfalinoleenihaposta muuntuu elimistössä biologisesti aktiivisiksi omega-3-rasvahapoiksi, mistä alle puolet muuntuu on EPA:ta. Vain 0–9 % alfalinoleenihaposta muuntuu DHA:ksi, eli kaikkien elimistö ei kykene valmistamaan alfalinoleenihaposta DHA:ta.

EPA:n ja and DHA:n saantisuositukset perustuvat siihen, että runsaimmin lähinnä kalaöljyperäistä EPA:ta and DHA:ta nauttineella väestönosalla esiintyy vuoteen 2011 mennessä kertyneen tutkimusnäytön mukaan muita vähemmän sydän- ja verisuonitauteja. Vuonna 2018 julkaistussa siihenastisten interventiotutkimusten tieteellisessä yhteenvedossa havaittiin kuitenkin, ettei EPA:n and DHA:n säännöllinen nauttiminen vähennäkään sydän- ja verisuonisairastavuutta eikä sydänkohtauksia tai muita sydäntapahtumia. Tarkasteltuihin tutkimuksiin osallistui yhteensä lähes 80 000 henkeä ja tutkimukset kestivät keskimäärin 4,4 vuotta.

Lähteet ravinnossa

Äidinmaito

Rintamaito sisältää runsaasti DPA:ta. Myös DHA:ta esiintyy äidinmaidossa, ja tutkijat ovat esittäneet, että sitä pitäisi lisätä äidinmaidonkorvikkeisiin.

Kala ja merenelävät

Australiassa kulutettu kala sisältää sataa grammaa kohti keskimäärin 415 milligrammaa DPA:ta, 247 milligrammaa EPA:ta ja 66 mg DHA:ta. Suomessa kulutetut kalat sisältävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän Fineli-tietokannan mukaan 0,1–3,4 % DHA:ta ja 0,1–1,5 % EPA:a. DPA-pitoisuuksia ei Finelissä mainita minkään elintarvikkeen kohdalla. Lohen omega-3:n kokonaispitoisuutta voidaan ehkä lähestyä lisäämällä Finelin lukuihin yhdysvaltalaisen viljellyn lohen keskimääräinen DPA-pitoisuus 393 mg /100 g.

Turskan maksasta valmistetussa öljyssä, jonka DHA-pitoisuus on 16 prosenttia ja EPA-pitoisuus 11 prosenttia. DHA:ta ja EPA:a on runsaasti myös mädissä sekä rasvaisissa kalalajeissa kuten makrillissa, ankeriaassa ja sillissä.

DHA:ta ja EPA:ta syntyy vesien mikrolevissä, joista ne leviävät ravintoketjuun. DHA:ta ja EPA:ta esiintyy eniten turskan maksasta valmistetussa öljyssä, jonka DHA-pitoisuus on 16 prosenttia ja EPA-pitoisuus 12 prosenttia.

Sata grammaa kalaa sisältää keskimäärin 120 mg alfalinoleenihappoa.

Liha

56 prosenttia australialaislasten DPA:n saannista tulee lihasta, 23 prosenttia kalasta ja merenelävistä, noin 6 prosenttia viljatuotteista, noin kuusi prosenttia maitotuotteista ja lähes neljä prosenttia kananmunista . Australialaiset saavat lihasta lähes yhtä paljon omega-3-rasvahappoja kuin kalasta. Lihassa on vähemmän omega-3-rasvahappoja, mutta lihaa syödään kuusi kertaa enemmän.

Hylkeenlihassa ja -rasvassa on erityisen paljon DPA:ta. Suomessa käytettävistä lihoista etenkin naudan- ja lampaanlihassa on runsaasti DPA:ta. Etenkin nurmella ruokittu liha naudanliha nostaa elimistön DPA- ja EPA-pitoisuuksia. Rasvainen naudanliha nostaa myös DHA:ta, koska tali sisältää DHA:ta.

Kananmunat

Kananmunan DHA-pitoisuus on 0,1 prosenttia mutta EPA-pitoisuus nolla Kananmuna sisältää kuitenkin myös tehokkaasti EPA:ksi muuttuvaa DPA:ta.

Siemenet, öljyt ja pähkinät

Pellavansiemenöljy, hamppuöljy, rypsiöljy ja saksanpähkinä sisältävät erittäin runsaasti alfalinoleenihappoa. Myös muut ruokaöljyt, pellavansiemenet, paahdettu rouhittu pellava ja hampunsiemenet sisältävät sitä runsaasti.. Pähkinöissä on yleensä runsaasti alfalinoleenihappoa, mutta maapähkinä tekee tästä poikkeuksen. Kasviöljyjen ja pähkinöiden sisältämä linolihappo (LA) vähentää kuitenkin alfalinoleenihapon muuntumista biologisesti aktiiviseksi omega-3-rasvahapoksi.

Runsaasti ja DPA:ta, EPA:a ja DHA:ta sisältäviä ruoka-aineita
Lähteet: Elintarviketietopankki Fineli, Nutrition & Dietetics 2007
Ruoka-aine Pitoisuus yhteensä
Naudanaivot 123 000 mg
Kalanmaksaöljy (DPA pois lukien), Möller Oy 24 000 mg/dl
Makrilli (DPA pois lukien) 4 830 mg/100 g
Suomessa v. 2014 myyty kirjolohifilee (DPA pois lukien) 1075 mg/100 g
Siika (DPA pois lukien) 756 mg/100 g
Silakka 1020 mg/100 g
Lammas 143 mg/100 g
Nauta 129 mg/100 g
Tali eli naudanrasva (DPA pois lukien) 87 mg/100 g
Sika 58 mg/100 g
Broileri 47 mg/100 g
Eniten alfalinoleenihappoa sisältävät ruoka-aineet (ALA)
lähde: Fineli
Ruoan raaka-aine pitoisuus aineessa
mg / 100 g
Pellavansiemen kokonainen 22 813
Rypsiöljy 10 876
Rypsiöljy kylmäpuristettu 10 000
Saksanpähkinä 9 080
Ruokaöljy keskiarvo 8 999
Hampunsiemen kokonainen 7 810
Ruokaöljy teollisuuskäyttöön 7 673
Leivontamargariini 80 % juokseva, keskiarvo 7 500
Soijaöljy 7 322
Kasvirasvalevite 70 % keskiarvo 5 160
Margariini 60 % keskiarvo 4 549
Oregano, kuivattu 4 180
Margariini 40 % keskiarvo 2 921
Paistoöljy palmu-, palmuydin- ja rypsiöljyseos 2 894

Terveysvaikutukset

Sydänterveys

Vuonna 2014 julkaistiin laaja ja perusteellinen tutkimuskatsaus kansainvälisen tutkijaryhmän toimesta, jonka johdossa oli Cambridgen yliopiston kansanterveyslaitoksella työskennellyt sydän- ja verisuonisairauksiin erikoistunut epidemiologi. Tutkimus laadittiin Britannian sydänsäätiön toimesta, ja siihen koottiin 72 siihen mennessä julkaistua tutkimusta, joihin oli osallistunut yhteensä yli puoli miljoonaa koehenkilöä. Tuloksena oli, että runsaasti omega-3-rasvahappoja saaneilla esiintyi vain 13 prosenttia tavallista vähemmän sydän- ja verisuonisairauksia. Omega-3-rasvahappojen suojaava vaikutus liittyi etenkin kalassa, aivoissa ja lihassa esiintyvään klupanodonihappo DPA:han sekä myös dokosaheksaeenihappo DHA:han ja eikosapentaeenihappo EPA:an, kun taas kasviperäisellä alfalinoleenihapolla ei ollut kovinkaan suurta suojaavaa vaikutusta.

Kansainvälisen tutkijaryhmän suomalaisesta aineistosta vuonna 1997 julkaisemasta tutkimuksesta kävi ilmi, että eniten tyydyttymättömiä kalaperäisiä omega 3 -rasvahappoja nauttineen viidenneksen sydän- ja verisuonitautikuolleisuus oli 30 prosenttia suurempaa kuin vähiten kalaperäisiä omega 3 -rasvahappoja nauttineilla. Kun arviointivirheet otettiin huomioon, saatiin tulokseksi, että jokainen viiden gramman lisäys kalan nauttimisen kautta saatua omega 3 -rasvahappoa yksitoistakertaisti sydänperäisen kuoleman riskin. Tuloksen epäiltiin liittyvän suomalaisen sisävesikalan suureen elohopeapitoisuuteen, jonka on havaittu lisäävän sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

Interventiotutkimuksissa on havaittu, että erityisen runsaasti DPA:ta sisältävä hylkeenöljy vähentää veren triglyseridipitoisuutta kalaöjyä enemmän. DPA:lla vaikuttaisi olevan myös verihiutaleiden kasautumista ehkäisevää spesifiä vaikutusta. DPA parantaa lisäksi veren rasva-arvoja ja lievittää kroonista tulehdusta.

Vuonna 2018 julkaistun kliinisten tutkimusten tieteellisesti vertaisarvioidun yhteenvedon mukaan EPA:lla ja DHA:lla ei olekaan sydänsairauksia vähentävää riskiä. Tarkasteltuihin tutkimuksiin osallistui yhteensä lähes 80 000 koehenkilöä, joita seurattiin keskimäärin 4,4 vuoden ajan. Tutkimuksista on saatu lisäksi viitteitä siitä, että EPA ja DHA ovat vaarallisia sydämentahdistimen omaaville sekä vaikeahoitoisesta rasitusrintakivusta, vaikeasta sydämen vajaatoiminnasta tai vaarallisista sydämen rytmihäiriöistä kärsiville.

Sillä väestönosalla, jonka veressä esiintyy runsaasti DPA:ta esiintyy 36 prosenttia vähemmän sydän- ja verisuonisairauksia.

Diabetes

Laaja 4 500 henkilön viisitoistavuotinen seurantatutkimus ei havainnut DHA- tai EPA-rasvahappojen saannin vähentävän tyypin 2 diabetesriskiä. Kalaöljyn käyttö päin vastoin kohottaa osalla paastoverensokeria. Ensimmäisen elinvuoden aikana nautittu kalanmaksaöljy näyttäisi kuitenkin vähentävän riskiä sairastua ykköstyypin diabetekseen, mikä liittynee siihen, että kalanmaksaöljy sisältää runsaasti diabetesriskiä vähentävää D-vitamiinia.

Vuonna 1996 julkaistun japanilaistutkimuksen mukaan EPA vähensi tyypin 2 diabeteksen munuaisille aiheuttamia komplikaatioita. Vuonna 2008 julkaistussa yhdysvaltalaistutkimuksessa havaittiin, että diabeettiseen neuropatiaan sairastuneet diabeetikot nauttivat päivittäin 0,2 grammaa vähemmän linoleenihapoa kuin muut diabeetikot.

Nivelreuma

Runsaasti omega-3-rasvahappoja sisältävä kalarasva on osoittautunut Reumaliiton mukaan vuoteen 2013 mennessä tehokkaimmaksi reumakipuja lievittäväksi ruokavaliohoidoksi.

Silmäsairaudet

Vuonna 2005 julkaistun tutkimuskatsauksen mukaan omega-3-rasvahapot saattavat edistää silmien verkkokalvon terveyttä.

Aivoterveys

Kalaperäisten omega-3-rasvahappojen ja aivoterveyttä välistä yhteyttä on tutkittu melko paljon, mutta tulokset ovat olleet kovin ristiriitaisia.

Masennuksen niin sanottu fosfolipidihypoteesi kehitettiin, kun havaittiin, että masennuspotilaiden aivoissa esiintyy tavallista vähemmän omega-3-rasvahappoja. Fosfolipidihypoteesin innoittamina alettiin tutkia kalaperäisten omega-3-rasvahappojen saannin yhteyttä masennukseen, mutta siitäkään ei ole saatu selkeää näyttöä.

EU:n hyväksymät terveysväittämät

Euroopan komission ravitsemustuotteita, ravintoa ja allergioita käsittelevä paneeli hyväksyi vuonna 2010 markkinointiin tarkoitetun terveysväittämän, jonka mukaan EPA ja DHA edistävät sydämen normaalia toimintaa ja veren paastotriglyseridiarvojen pysymistä normaaleina. Hyväksyntä perustui vuoteen 2010 mennessä julkaistuihin tutkimuksiin, joissa oli havaittu, että eniten kalaperäistä EPA:ta ja DHA:ta nauttivalla väestönosalla esiintyi muita vähemmän sydän- ja verisuonisairauksia. Komitea tutki ja hylkäsi samalla väittämät, joiden mukaan EPA ja DHA edistäisivät veren LDL-kolesterolin, verenpaineen tai verensokeriarvojen pysymistä normaalina tai immuunijärjestelmän normaalia toimintaa taikka ehkäisisivät UV-säteilyn aiheuttamia ihovaurioita.

Lähteet

  1. 1 2 3 4 5 Dietary sources, current intakes, and nutritional role of omega-3 docosapentaenoic acid. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4467567/
  2. ↑ Long‐chain omega‐3 fatty acids in red meat. Nutrition & Dietetics, Volume 64, Issue s4 p. S135-S139. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/j.1747-0080.2007.00201.x
  3. 1 2 3 Rajiv Chowdhury ym.: Association of Dietary, Circulating, and Supplement Fatty Acids With Coronary Risk. Annals of Internal Medicine, 18.3.2014, nro 6. doi:10.7326/m13-1788 ISSN 0003-4819 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  4. 1 2 3 Dietary sources, current intakes, and nutritional role of omega-3 docosapentaenoic acid. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4467567/
  5. ↑ A short-term n-3 DPA supplementation study in humans. https://www.researchgate.net/publication/228063887_A_short-term_n-3_DPA_supplementation_study_in_humans
  6. 1 2 Goyens PL, Spilker ME, Zock PL et al. Conversion of {alpha}-linolenic acid in humans is influenced by the absolute amounts of {alpha}-linolenic acid and linoleic acid in the diet and not by their ratio. Am J Clin Nutr. 2006 Jul;84(1): 44–53 Free Full Text (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. 1 2 Willams CM, Burdge G. PubMed Long-chain n-3, PUFA: plant v. marine sources. Proc Nutr Soc. 2006;65(1): 42–50. Review.
  8. ↑ Irene Jaakkola: Rasvahappojen kvantitatiivinen määritys, s. 16. Turun Ammattikorkeakoulu, 2012. .https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/47758/Jaakkola%20Irene.pdf?sequence=1
  9. 1 2 Neuvokas perhe – ohjausmenetelmä (pdf) Suomen sydänliitto. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 28.11.2010.
  10. ↑ Serhan, Charles N. ym.: Resolvins: A family of bioactive products of omega-3 fatty acid transformation circuits initiated by aspirin treatment that counter proinflammation signals. Journal of Experimental Medicine, 2002, 196. vsk, nro 8, s. 1025–1037. doi:10.1084/jem.20020760 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  11. 1 2 Schwab, Jan M. ym.: Resolvin E1 and protectin D1 activate inflammation-resolution programmes. Nature, 2007, 447. vsk, s. 869–874. doi:10.1038/nature05877 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  12. ↑ Serhan, Charles N. ym.: Maresins: novel macrophage mediators with potent antiinflammatory and proresolving actions. Journal of Experimental Medicine, 2009, 206. vsk, nro 1, s. 15–23. doi:10.1084/jem.20081880 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  13. ↑ Ostermann, Annika I. ym.: Plasma oxylipins respond in a linear dose-response manner with increased intake of EPA and DHA: results from a randomized controlled trial in healthy humans. The American Journal of Clinical Nutrition, 2019, 109. vsk, nro 5, s. 1251–1263. doi:10.1093/ajcn/nqz016 (englanniksi)
  14. ↑ Ramsden, Christopher E. ym.: Dietary alteration of n-3 and n-6 fatty acids for headache reduction in adults with migraine: randomized controlled trial. BMJ, 2021, 374. vsk, s. n1448. doi:10.1136/bmj.n1448 (englanniksi)
  15. ↑ O’Donnell, Valerie B. ym.: Failure to apply standard limit-of-detection or limit-of-quantitation criteria to specialized pro-resolving mediator analysis incorrectly characterizes their presence in biological samples. Nature Communications, 2023, 14. vsk, s. 7172. doi:10.1038/s41467-023-41766-w (englanniksi)
  16. ↑ Reply to: Failure to apply standard limit-of-detection or limit-of-quantitation criteria to specialized pro-resolving mediator analysis incorrectly characterizes their presence in biological samples. Nature Communications, 2023, 14. vsk, s. 7293. doi:10.1038/s41467-023-41767-9 (englanniksi)
  17. ↑ https://www.terve.fi:Omega-3-rasvahappojen tarve ja puutoksen seuraukset www.terve.fi. 24.11.2005. Viitattu 7.7.2023.
  18. ↑ Global, regional, and national consumption levels of dietary fats and oils in 1990 and 2010. A systematic analysis including 266 country-specific nutrition surveys.
  19. 1 2 Peter Howe, Jon Buckley, Barbara Meyer: Long-chain omega-3 fatty acids in red meat. Nutrition & Dietetics, 2007-09, 64. vsk, nro s4 The Role of, s. S135–S139. doi:10.1111/j.1747-0080.2007.00201.x ISSN 1446-6368 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  20. ↑ SAFE U8958 Version 35. https://safe-lab.com/safe-wAssets/docs/product-data-sheets/custom-diets/u8958-version-35_western-1635-0.2-cholest_-2020_octobre_ds.pdf
  21. ↑ Hanna Kivimäki: Poikkileikkaustutkimus vegaanien ruoankäytöstä ja ravintoaineiden saannista. PDF.lähde tarkemmin?
  22. ↑ Kestävää terveyttä ruoasta - kansalliset ravitsemussuositukset 2024 (Liite 8. Rasvan, hiilihydraattien ja proteiinin saantisuositukset aikuisille ja yli 2-vuotiaille1 lapsille (ilman alkoholin osuutta, kuitu huomioitu)) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 10.2.2025.
  23. ↑ Valtion ravitsemusneuvottelukunta: KESTÄVÄÄ TERVEYTTÄ RUOASTA – kansalliset ravitsemussuositukset 2024 (Ravintorasvat, sivu 58) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 10.2.2025.
  24. 1 2 Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024 (Kala) Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 20.3.2025.
  25. 1 2 Kala Ruokavirasto. Viitattu 20.3.2025.
  26. ↑ Ravitsemussuositukset tukevat terveyttä Sydänliitto. Viitattu 20.3.2025.
  27. 1 2 Kala ja kalaöljy: Useimmille, mutta ei kaikille hyödyksi. Terve.fi
  28. ↑ Ursula Schwab: Omega-rasvahapot. Lääkärikirja Duodecim 1.11.2016
  29. 1 2 Scientific Opinion on the substantiation of health claims related to eicosapentaenoic acid (EPA), docosahexaenoic acid (DHA), docosapentaenoic acid (DPA) and maintenance of normal cardiac function (ID 504, 506, 516, 527, 538, 703, 1128, 1317, 1324, 1325), maintenance of normal blood glucose concentrations (ID 566), maintenance of normal blood pressure (ID 506, 516, 703, 1317, 1324), maintenance of normal blood HDL-cholesterol concentrations (ID 506), maintenance of normal (fasting) blood concentrations of triglycerides (ID 506, 527, 538, 1317, 1324, 1325), maintenance of normal blood LDL-cholesterol concentrations (ID 527, 538, 1317, 1325, 4689), protection of the skin from photo-oxidative (UV-induced) damage (ID 530), improved absorption of EPA and DHA (ID 522, 523), contribution to the normal function of the immune system by decreasing the levels of eicosanoids, arachidonic acid-derived mediators and pro-inflammatory cytokines (ID 520, 2914), and “immunomodulating agent” (4690) pursuant to Article 13(1) of Regulation (EC) No 1924/2006. EFSA Journal, 2010, nro 8, s. 1796. doi:10.2903/j.efsa.2010.1796 ISSN 1831-4732 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  30. 1 2 Theingi Aung, Jim Halsey, Daan Kromhout, Hertzel C. Gerstein, Roberto Marchioli, Luigi Tavazzi: Associations of Omega-3 Fatty Acid Supplement Use With Cardiovascular Disease Risks: Meta-analysis of 10 Trials Involving 77 917 Individuals. JAMA Cardiology, 1.3.2018, nro 3, s. 225–233. doi:10.1001/jamacardio.2017.5205 ISSN 2380-6583 Artikkelin verkkoversio.
  31. ↑ Yazdi, PG: A review of the biologic and pharmacologic role of docosapentaenoic acid n-3. F1000Res., Nov 2013, 2. vsk. PubMed:25232466 PubMed Central:4162505 doi:10.12688/f1000research.2-256.v2 ISSN 2046-1402
  32. ↑ Stewart Forsyth, Sheila Gautier, Norman Salem: The importance of dietary DHA and ARA in early life: a public health perspective. The Proceedings of the Nutrition Society, 11 2017, nro 4, s. 568–573. PubMed:28285606 doi:10.1017/S0029665117000313 ISSN 1475-2719 Artikkelin verkkoversio.
  33. ↑ "DPA Nutrient List." National Nutrient Database for Standard Reference Release 27. (Arkistoitu – Internet Archive)
  34. 1 2 3 Möller Kalanmaksaöljy. Ravintosisältö. https://www.moller.fi/tuote/moller-kalanmaksaoljy/
  35. ↑ Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 11.11.2020.
  36. ↑ Raaka-aineluokka: Kalat (Arkistoitu – Internet Archive), Fineli plus Finelin julkaisema makrillin ravintoainetaulukko
  37. ↑ Elintarvikkeet (haku) - Fineli fineli.fi. Viitattu 3.6.2023.
  38. 1 2 Peter Howe, Jon Buckley, Barbara Meyer: Long-chain omega-3 fatty acids in red meat. Nutrition & Dietetics, 2007-09, 64. vsk, nro s4 The Role of, s. S135–S139. doi:10.1111/j.1747-0080.2007.00201.x ISSN 1446-6368 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  39. ↑ Peter Howe, Jon Buckley, Barbara Meyer: Long-chain omega-3 fatty acids in red meat. Nutrition & Dietetics, 2007-09, 64. vsk, nro s4 The Role of, s. S135–S139. doi:10.1111/j.1747-0080.2007.00201.x ISSN 1446-6368 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  40. ↑ Red meat from animals offered a grass diet increases plasma and platelet n-3 PUFA in healthy consumers. https://www.researchgate.net/publication/46107212_Red_meat_from_animals_offered_a_grass_diet_increases_plasma_and_platelet_n-3_PUFA_in_healthy_consumers
  41. ↑ Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 17.7.2023.
  42. ↑ Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 8.4.2022.
  43. 1 2 Eniten ja vähiten sisältävät elintarvikkeet, Rasvahappo 18:3 n-3 (alfalinoleenihappo) Fineli
  44. ↑ Sami M. Hämäläinen: Hamppuöljyn vaikutus seerumin lipidipitoisuuksiin sekä seerumin lipidien rasvahappokoostumukseen toukokuu 2002. Kuopion yliopisto. Arkistoitu 29.6.2007. Viitattu 21. toukokuuta 2007. (suomeksi)
  45. ↑ King's College Review of Nutritional Attributes of Cold Pressed Hemp Seed Oil (Arkistoitu – Internet Archive)
  46. ↑ Long‐chain omega‐3 fatty acids in red meat. Nutrition & Dietetics, Volume 64, Issue s4 p. S135-S139. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/j.1747-0080.2007.00201.x
  47. ↑ Beef Brain Nutritional Value And Analysis. https://nutrientoptimiser.com/nutritional-value-beef-variety-meats-and-by-products-brain-raw/
  48. ↑ Itämeren silakka ravintona – Hyöty-haitta-analyysi. https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/julkaisut/julkaisusarjat/tutkimukset/riskiraportit/itameren-silakka-ravintona--hyoty-haitta-analyysi_1_2015.pdf
  49. ↑ Anahad O'Connor: Study Questions Fat and Heart Disease Link 17.3.2014. The New York Times International. Viitattu 18.3.2014.
  50. ↑ P. Pietinen, A. Ascherio, P. Korhonen, A. M. Hartman, W. C. Willett, D. Albanes, J. Virtamo: Intake of fatty acids and risk of coronary heart disease in a cohort of Finnish men. The Alpha-Tocopherol, Beta-Carotene Cancer Prevention Study. American Journal of Epidemiology, 15.5.1997, 145. vsk, nro 10, s. 876–887. PubMed:9149659 doi:10.1093/oxfordjournals.aje.a009047 ISSN 0002-9262 Artikkelin verkkoversio.
  51. ↑ van Woudenbergh GJ, van Ballegooijen AJ, Kuijsten A, Sijbrands EJ, van Rooij FJ, Geleijnse JM, Hofman A, Witteman JC, Feskens EJ.: Eating fish and risk of type 2 diabetes: A population-based, prospective follow-up study. Diabetes Care, Epub 2009 Aug 12 Numero = 32(11), s. 2021–2026. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.3.2010. (englanniksi)
  52. ↑ Professori varoittaa: Älä syö kalaöljyvalmisteita ”varmuuden vuoksi” www.iltalehti.fi. Viitattu 15.3.2024.
  53. ↑ nutraingredients.com: Vitamin D, cod liver oil protect against diabetes nutraingredients.com. Viitattu 23.10.2021. (englanniksi)
  54. ↑ Okuda Y, Mizutani M, Ogawa M et al. Long-term effects of eicosapentaenoic acid on diabetic peripheral neuropathy and serum lipids in patients with type II diabetes mellitus. Diabetes Research and Clinical Practice 1996 Sep–Oct;10(5): 280–287 PubMed.
  55. ↑ Min Tao, Margaret A. McDowell, Sharon H. Saydah, and Mark S. EberhardtRelationship of Polyunsaturated Fatty Acid Intake to Peripheral Neuropathy Among Adults With Diabetes in the National Health and Nutrition Examination Survey (NHANES) 1999–2004. Diabetes Care 2008 31: 93–95 Abstract
  56. ↑ Reumataudit ja ravinto | Reumaliitto www.reumaliitto.fi. Arkistoitu 30.10.2020. Viitattu 29.10.2020.
  57. ↑ John Paul SanGiovanni, Emily Y. Chew: The role of omega-3 long-chain polyunsaturated fatty acids in health and disease of the retina. Progress in Retinal and Eye Research, 2005-01, 24. vsk, nro 1, s. 87–138. PubMed:15555528 doi:10.1016/j.preteyeres.2004.06.002 ISSN 1350-9462 Artikkelin verkkoversio.
  58. 1 2 Parhaita timanttijuttuja: Syömme itsellemme masennuksen – Laaja tiedeartikkeli kertoo, kuinka suolisto edistää aivoterveyttä ja miten dramaattisia puutteita nykyihmisen ruokavaliossa on Helsingin Sanomat. 25.1.2019. Viitattu 13.5.2025.
  59. ↑ Study Links Brain Fatty Acid Levels To Depression ScienceDaily. Viitattu 20.11.2022. (englanniksi)
  60. ↑ Ravitsemus- ja terveysväitteet Ruokavirasto. Viitattu 24.10.2021.

Aiheesta muualla

Rasvahapot
Tyydyttyneet
Omega-1Undekyleenihappo (11:1)
Omega-3
Omega-5
Omega-6
Omega-7
Omega-9
Omega-12Petroseliinihappo (18:1)