Opel Ascona

Opel Ascona A
Valmistustiedot
Valmistusmaa Saksa
Valmistaja Opel
Konserni General Motors
Valmistusvuodet 1970–1975
Tuotantomäärä 692 000
Korimalli 2-ovinen sedan
4-ovinen sedan
3-ovinen farmari
Iskutilavuus 1,2–1,9 l
Teho 44–66 kW (60–90 hv)
Vetotapa takaveto
Opel Ascona B
Valmistustiedot
Valmistusmaa Saksa
Belgia
Valmistusvuodet 1975–1981
Korimalli 2-ovinen sedan
4-ovinen sedan
Seuraaja Opel Vectra
Teknisesti samankaltaisia Vauxhall Cavalier
Iskutilavuus 1,2–2,4 l
Teho 40–106 kW (55–144 hv)
Vetotapa takaveto
Opel Ascona C
Valmistustiedot
Valmistusmaa Saksa
Belgia
Yhdistynyt kuningaskunta
Valmistusvuodet 1981–1988
Korimalli 2-ovinen sedan
4-ovinen sedan
5-ovinen hatchback
Seuraaja Opel Vectra
Teknisesti samankaltaisia Chevrolet Cavalier
Holden Camira
Isuzu Aska
Vauxhall Cavalier
Iskutilavuus 1,3–2,0 l
Teho 40–96 kW (60–130 hv)
Vetotapa etuveto

Opel Ascona on automallisto, joka julkistettiin vuonna 1970. Se sijoittui Opelin mallistossa kooltaan Opel Kadettin ja Opel Rekordin väliin . Asconan coupé-variantti samalla alustalla, vuodesta 1968 jymymenestyksen saavuttaneen Ford Caprin kilpailijaksi tarkoitettu Opel Manta, esiteltiin jo kaksi kuukautta ennen Asconaa.

Mallinimen historiaa

Opel käytti Ascona-mallinimeä ensi kertaa Sveitsissä kootusta Olympia Rekordin luksusversiosta vuonna 1957, sen seuraajan Rekord P1-mallin luksusversiosta, ja vuoden 1968 Kadett B:n sveitsiläisestä neliovisesta 1700-mallista. Nimi on peräisin Lago Maggiore-järven rannalla sijaitsevasta Ascona-kaupungista/kunnasta. .

Opel Ascona A

Asconan ensimmäinen korimalli tuli myyntiin marraskuussa vuonna 1970 ja sitä myytiin viiden vuoden ajan. Aluksi moottorivaihtoehtona oli vain 1,6-litrainen, 60 ja sittemmin 68 hevosvoimaa tuottava CIH (Cam In Head), mutta jo seuraavan vuoden maaliskuussa tuli markkinoille 90-hevosvoimainen 1.9 S -versio ja saman vuoden heinäkuussa 60-hevosvoimainen 1.2 S, joka oli toteutettu 1.1 -litraisen vanhanaikaisempaa OHV-teknologiaa käyttäen 4 mm suuremmalla sylintereihalkaisijalla, uudella kaasuttimella sekä puristussuhteen nostolla 7,8:sta 9,0:een, joskin se tarkoitti siirtymistä korkeaoktaaniseen Super-polttoainelaatuun. Tämä myös Kadett -mallista tuttu moottori palveli asiakaskuntaa mikä halusi ison Ascona-korin, muttei halunnut maksaa 1,6-litraisen moottorin kalliimpaa hankintahintaa tai käyttökuluja, eikä liioin sen korkeampia vakuutusmaksuja, ajoneuvoveroa, tai polttoaineen kulutusta (Auto Motor Sport, 12/1972, Kleine Brüder, s.78/80). Myös Asconan coupé-versio Manta sai vuodelle 1972 tämän 1,2-litraisen, edullisemman version. Myöhemmin 1,6-litraisen korvasi uusi matalaviritteisempi samankokoinen moottori.

Voimansiirtona Asconassa oli yksinkertainen jäykällä taka-akselilla toteutettu takaveto ja 4-vaihteinen manuaalivaihteisto tai 3-vaihteinen automaatti.

A-mallin Asconaa myytiin Yhdysvalloissa Opel 1900 -nimellä Buick-merkin alla.

Moottorivaihtoehdot:

Opel Ascona B

Asconan toinen malli esiteltiin Frankfurtin autonäyttelyssä 1975. Korimalleja oli kaksi, 2-ovinen ja 4-ovinen sedan. Rinnakkaista mallisarjaa oleva Opel Manta oli saatavana 2-ovisina Coupé- ja Hatchback-malleina. Aluksi moottorit olivat samoja kuin A-mallissa, mutta myöhemmin vuonna 1978 1,9-litraisen korvasi 2-litrainen, ja vuonna 1979 1.2 OHV -moottorit korvasi aivan uusi 1,3-litrainen OHC. Lisäksi tuli elektronisella Bosch L-Jetronic -polttoaineenruiskutuksella varustettu 2.0E sekä 2-litrainen dieselmoottori.

B-mallin Asconaa myytiin Britanniassa nimellä Vauxhall Cavalier. Siinä oli Asconasta poikkeava mutta Vauxhallille tyypillinen "droop snoot" -tyyppinen etumaski ja se oli ensimmäinen Vauxhall, jota ei ollut tehty Britanniassa vaan se valmistettiin Belgiassa. Yhdysvalloissa B-mallia ei myyty. Etelä-Afrikassa myytiin erikoisversiota Asconasta nimellä Chevrolet Chevair, tässä versiossa oli samanlainen keula kuin Opel Mantassa.

B-mallin Asconaa ehdittiin valmistaa yli 1,2 miljoonaa kappaletta, kunnes etuvetoinen C-malli tuli myyntiin vuonna 1982.

Moottorivaihtoehdot:

Lähde:

Opel Ascona C

Asconan kolmas korimalli on suunniteltu Kadett D:n tyylin mukaan ja siinä on käytetty paljon samanlaisia ratkaisuja. Ascona C oli osa GM:n "J-Car" -projektia. Se oli myös ensimmäinen etuvetoinen Ascona.

Britanniassa Ascona C oli nimeltään Vauxhall Cavalier, kuten edeltäjänsäkin. Nyt myös Yhdysvalloissa siirryttiin Cavalier-nimeen.

Ascona C:stä ei ollut farmariversiota, mutta Britanniassa Vauxhall yhdisti Asconan ja Holden Camiran ja teki niistä Cavalier-farmarin. Ascona-tuotemerkkiä käytettiin aina vuoteen 1989 asti kunnes Opel Vectra A korvasi Asconan.

Moottorivaihtoehdot:

Ascona 400

Opel julkaisi Ascona 400 -mallin homologaatiota varten erikoismallina rallikilpailuihin osallistumisen vuoksi. 400 esiteltiin Frankfurtissa syyskuussa 1979. Mallinumero tulee 400 kappaleen tuotantoerästä, joka vaadittiin ryhmä 4:ään osallistumiseen. Ascona 400 -mallin seuraaja oli Manta 400.

WRC voitot

# Vuosi Ralli Kuljettaja Kartanlukija Auto
1 1980 Ruotsi 30.Ruotsin ralli Ruotsi Anders Kulläng Ruotsi Bruno Berglund Opel Ascona 400
2 1982 Monaco 50. Monte Carlo -ralli Ruotsi Walter Röhrl Saksa Christian Geistdörfer Opel Ascona 400
3 1982 Norsunluurannikko 14. Norsunluurannikon ralli Saksa Walter Röhrl Saksa Christian Geistdörfer Opel Ascona 400
4 1983 Kenia 31. Safari-ralli Suomi Ari Vatanen Yhdistynyt kuningaskunta Terry Harryman Opel Ascona 400

Galleria Opel Ascona, muut maat ja urheilu

Lähteet

  1. ↑ Opel Ascona A (1970–1975) Ajovalo.net. Viitattu 2.7.2017.
  2. ↑ Krüger, Paul: Opel Ascona 1700 (Ascona-mallinimen historia GM-Sveitsin tuotteissa) 6/2021. zwischengas.com. Viitattu 15.6.2021. (saksaksi)
  3. ↑ Opel Ascona 400
  4. ↑ Opel Ascona 400 RA48 ihle-motorsport.de. Viitattu 30.7.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla