| Yhdysvaltojen iskut Iranin ydinlaitoksiin 2025 | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa Israelin–Iranin sotaa | |||||||||
Operaatioon liittyvä B-2-häivepommikone valmistelussa tehtävälle Whitemanin lentotukikohdassa Missourissa ennen iskuja. | |||||||||
| |||||||||
| Osapuolet | |||||||||
|
| |||||||||

22. kesäkuuta 2025 Yhdysvaltain ilmavoimat ja laivasto iskivät kolmeen Iranin ydinlaitokseen osana Israelin–Iranin sotaa.

Hyökkäyksellä oli koodinimi Operaatio Midnight Hammer, ja se oli Yhdysvaltojen ensimmäinen hyökkäyksellinen toimi Iran–Israel-sodassa, joka alkoi 13. kesäkuuta Israelin yllättävillä iskuilla. Kohteina olivat Fordow’n uraaninrikastuslaitos, Natanzin ydinlaitos ja Isfahanin ydinteknologiakeskus. Hyökkäyksessä käytettiin neljäätoista GBU-57A/B MOP -pommia (Massive Ordnance Penetrator), eli 13 600 kilon ”bunkkerintuhoajaa”, jotka pudotettiin Northrop B-2 Spirit -häivepommikoneista. Lisäksi käytettiin Tomahawk-ohjuksia, jotka laukaistiin sukellusveneestä.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti iskusta Truth Social -palvelussa ja kuvaili sitä ”erittäin onnistuneeksi iskuksi”. Iskun todellista tehokkuutta ei kuitenkaan ole vahvistettu. Kongressin republikaanit tukivat pääosin Trumpin päätöstä, kun taas useat demokraatit ja osa republikaaneista kyseenalaistivat toimenpiteen perustuslaillisuuden, seuraukset sekä mahdollisen vastaiskun Iranilta.lähde?
CNN:n mukaan Yhdysvaltain iskut Iranin ydinlaitoksiin eivät todennäköisesti tuhonneet ydinohjelman keskeisiä osia, vaan ainoastaan viivästyttivät sen etenemistä muutamalla kuukaudella. Arvio perustuu Pentagonin alustaviin tiedustelutietoihin, joiden mukaan osa rikastuslaitteista säilyi ehjinä ja rikastettua uraania siirrettiin pois ennen iskuja. Nämä tiedot ovat ristiriidassa presidentti Trumpin ja puolustusministeri Pete Hegsethin väitteiden kanssa, joiden mukaan Iranin ydinohjelma tuhottiin täysin. Valkoinen talo on kiistänyt CNN:n tiedot jyrkästi ja syyttänyt vuotajaa presidentin mustamaalaamisesta.
Maailmanlaajuiset reaktiot olivat vaihtelevia: osa maailman johtajista toivotti tervetulleeksi iskun, jolla pyrittiin lamauttamaan Iranin ydinohjelma, kun taas toiset ilmaisivat huolensa tilanteen kärjistymisestä tai tuomitsivat iskut.lähde? Iran vastasi hyökkäykseen iskemällä 23. kesäkuuta ohjuksin Yhdysvaltain Al Udeidin lentotukikohtaan Qatarissa.
Israel ylisti presidentti Donald Trumpin päätöstä ja piti sitä historiallisena tekona maailman turvallisuuden hyväksi. Iran puolestaan tuomitsi iskut jyrkästi, kutsui niitä kansainvälisen oikeuden loukkaukseksi ja varasi itselleen oikeuden puolustautua. Euroopan unioni ja useat länsimaat painottivat, että Iran ei saa hankkia ydinasetta, mutta kehottivat rauhanomaiseen ratkaisuun ja paluuseen neuvottelupöytään. Kiina ja Venäjä kritisoivat voimankäyttöä ja vaativat diplomaattista lähestymistapaa. Ranskakin korosti, että ydinaseuhka voidaan ratkaista vain neuvottelujen kautta.