| Operation Prosperity Guardian | |
|---|---|
| Osa Punaisenmeren kriisiä ja Jemenin sisällissotaa | |
Alueen kartta |
|
| Päivämäärä | 18. joulukuuta 2023 – 6. toukokuuta 2025 |
| Paikka | Punainenmeri, Adeninlahti |
| Osapuolet | |
|
Tukijat: |
Operaatio Prosperity Guardian (suom. Vaurauden suojelija) oli joulukuussa 2023 alkanut ja toukokuussa 2025 päättynyt kansainvälisen liittouman sotilasoperaatio, jonka tarkoituksena oli vastata huthien tekemiin iskuihin laivoja vastaan Punaisenmeren ja Adeninlahden ympäristössä. Huthit tukevat Hamasia ja niiden tarkoitus on ollut häiritä länsimaita, koska ne tukevat Israelia Gazan sodassa.

Huthit ovat julistaneet kuolemaa Yhdysvalloille ja Israelille 2000-luvun alusta lähtien. Yhdysvaltojen ja Saudi-Arabian mukaan Iran on antanut hutheille aseellista tukea ja apua operaatioiden suunnittelussa. Suomen Lähi-idän instituutin tutkija Susanne Dahlgrenin mukaan huthit hyökkäyksillään haluavat olla osa Iranin johtamaa Israelian vastaista rintamaa, säilyttääkseen Iranin antaman tuen ja saadakseen kannatusta Jemenissä.
Yhdysvaltain puolustusministeri Lloyd Austin ilmoitti kansainvälisen liittouman muodostamisesta, kun huthit olivat tehneet useita viikkoja iskuja kaupallista merenkulkua vastaan Punaisenmeren ja Adeninlahden ympäristössä. Huthit vastasivat tähän lausunnolla, jonka mukaan he voivat tuhota liittouman laivat, ja sanomalla, että "Punaisestamerestä tulee hautausmaanne".
Turvallisuuden vaarantumisen takia useat varustamot olivat kieltäneet laivojaan kulkemasta alueiden läpi. Alueet ovat maailmantalouden kannalta pullonkauloja, sillä Suezin kanava nopeuttaa huomattavasti Välimeren ja Intian valtameren välillä kulkemista. Koska Suezin kanavaa ei voi käyttää kulkematta kyseisten alueiden läpi, aiheuttaa etenkin rahtilaivojen uudelleenreititys Afrikan ympäri merkittäviä taloushaittoja.
Operaation tehtävä oli taata kaupallisten alusten turvallisuus Punaisellamerellä, Bab el Mandebin salmessa ja Adedinlahdella. Liittoumaan kuuluu Yhdysvaltojen lisäksi sen liittolaisia. Yhdysvaltalaiset sotalaivat alkoivat ampua alas hyökkääviä ohjuksia ja drooneja.
| Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Operaation alkuvaiheessa loppuvuodesta 2023 alueella olivat ainakin Yhdysvaltain laivaston ohjushävittäjät USS Carney, USS Laboon ja USS Mason sekä lentotukialus USS Dwight D. Eisenhower. Nämä torjuivat huthien ohjuksia ja lennokkeja ilmatorjuntaohjuksillaan. Myös lentotukialukselta lähetetyt F/A-18E/F Super Hornet -hävittäjät ampuivat uhkia alas. Laivaston helikopterit upottivat kolme huthien alusta, jotka hyökkäsivät Maersk Linen laivaa vastaan 31. joulukuuta 2023. Operaation aikana siihen osallistuvat sotalaivat vaihtuivat ajoittain.
Tammikuussa 2025 Gazassa astui voimaan tulitauko, jonka ansiosta huthien hyökkäykset laivoja vastaan keskeytyivät. Hyökkäykset kuitenkin jatkuivat ja tulitaukokin raukesi maaliskuussa 2025, joten torjuntaoperaatiota oli jatkettava.
Yhdysvallat ja Iso-Britannia aloittivat 12. tammikuuta ilmaiskut huthien heikentämiseksi. Iskut jatkuivat 19. tammikuuta 2025 asti, mutta huthien hyökkäysten jatkuessa uusi presidentti Donald Trump jatkoi iskuja uudessa operaatiossa. Kahden operaation iskut toteutettiin pääasiassa Yhdysvaltain laivaston hävittäjälentokoneilla ja sota-alusten Tomahawk-risteilyohjuksilla. Britannian Eurofighter Typhoon -hävittäjät lensivät tukikohdastaan RAF Akrotirista Kyprokselta aika ajoin. Iskujen kohteina oli esimerkiksi komentopaikkoja, varastoja ja ilmatorjuntajärjestelmiä. Yhdysvallat jatkoi iskuja seuraavana yönä. Iskut herättivät laajaa huomiota ja mielipiteitä puolesta ja vastaan. Muun muassa Iran tuomitsi iskut.
Yhdysvallat ja huthit solmivat Omanin välityksellä tulitauon, joka astui voimaan 6. toukokuuta 2025. Tilanne rauhoittui ja operaatio Prosperity Guardian sekä Yhdysvaltojen ja Britannian ilmaiskut päätettiin lopettaa.