Operaatio Taifuuni (saks. Unternehmen Taifun) oli Saksan sodanjohdon suunnitelma Neuvostoliiton pääkaupungin Moskovan valtaamiseksi toisessa maailmansodassa. Saksa oli kesäkuussa 1941 käynnistänyt operaatio Barbarossan eli hyökkäyksen Neuvostoliittoon, ja suunnitelman mukaan Moskova oli määrä vallata lokakuun puolessavälissä. Adolf Hitler antoi valtuutuksen operaatiolle 6. syyskuuta 1941 päivätyllä Johtajan käskyllä n:o 35, ja marsalkka Fedor von Bock antoi omat alustavat käskynsä 16. syyskuuta. Moskovan valtaamisesta tuli keskustan armeijaryhmän tehtävä.
Operaatio Taifuunin käynnistyminen viivästyi, sillä siihen varattua Saksan 4. panssariryhmää oli tarvittu Leningradin suunnalla odotettua pitempään. Operaatio käynnistyi 30. syyskuuta marsalkka Heinz Guderianin Saksan 2. panssariryhmän hyökkäyksellä Orjolia (Orel) kohti. Guderianin etujoukot saavuttivat tavoitteensa illalla 3. lokakuuta.
Pohjoisempana Saksan 3. ja 4. panssariryhmä saartoivat marsalkka Budjonnyin viisi armeijaa ja kohtasivat Vjazmassa. Muodostuneissa moteissa oli saarroksissa yli 700 000 puna-armeijan sotilasta. Stalin komensi marsalkka Georgi Žukovin palaamaan Leningradista Moskovaan selvittämään tilannetta. Neuvostoliittolaiset pyrkivät estämään joukkojensa pakoa moteista NKVD-joukkojen käskyllä ampua tai lähettää pakenijat rangaistuspataljooniin.
Alkava kelirikko (venäjäksi rasputitsa, rospuutto) alkoi hidastaa saksalaisten etenemistä. Saksalaiset olviat aliarvioineet keliolosuhteiden vaikutukset moottoroitujen joukkojen etenemiseen ja huollon toimintaan. Joulukuun alussa alkoi keskustan armeijaryhmän johdolle käydä selväksi, ettei Moskovan valloitus onnistuisi heikentyneillä joukoilla kahdenkymmenen asteen pakkasessa ja huonon sään estäessä ilmavoimien toiminnan. Moskovan taistelu päättyi Saksan tappioon vuoden 1942 alussa.