Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Oppimisteorialla tarkoitetaan teoreettista mallia siitä, miten ihminen tai muu eliöoppii. Oppimisteorian ohella käytetään käsitettä oppimiskäsitys.
Käsitys oppimisesta on muuttunut aikakausien mukaan. Perusoppimisprosesseina voidaan nähdä:
Oppiminen ymmärtämään, miten ympäristön tapahtumat liittyvät toisiinsa. Kun pesäpallo osuu ikkunaan, ikkuna särkyy.
Oman toiminnan seurauksien oppiminen. Kun lyömäni pesäpallo rikkoo naapurin ikkunan, seuraa erilaista epämukavaa.
Toisten toiminnan seuraamisella oppiminen. Isosisko lyö palloa aina ikkunoista poispäin.
Kognitivismi ja behaviorismi
Keskeisimpiä oppimisteorioita ovat nykysuuntaus kognitivismi ja myöhemmin siitä "jalostettu" konstruktivismi. Näissä keskeistä on oppijan oma rooli oppimisessa ja tiedon ymmärtäminen sekä ajattelu. Nämä suuntaukset lähtivät kehittymään 1960-luvulta.
Ennen 60-lukua vallassa ollut behaviorismi ja uus-behaviorismi perustivat oppimisnäkemyksensä siihen, että ihminen on ärsykkeisiin reagoiva mekaaninen kone, eikä tunteilla, motivaatiolla, mielentiloilla ym. ole mitään merkitystä oppimisen kannalta. Behaviorismissa keskeisiä oppimismalleja olivat välineellinen ehdollistuminen ja klassinen ehdollistuminen.
Gagnén oppimistyylit
1900-luvulla vaikuttanut Robert M. Gagné erotteli oppimisen eri tyylejä:
signaalioppimista tapahtuu esimerkiksi vauvan ymmärtäessä, että tuttipullosta saa maitoa
yritys-erehdys -oppiminen
ketjuoppiminen: lapsi oppii tavaroiden nimet, jolloin hän oppii pyytämään tavaroita nimeämällä ne
kielellinen assosiaatio
erottelu, ryhmittely
käsitteellinen (abstrakti) oppiminen
periaatteiden oppiminen (esimerkiksi fysiikassa)
loogisen ongelmanratkaisun oppiminen
Suomalaisia oppimisteoreetikkoja
Tämän hetken merkittäviä suomalaisia oppimisteoreetikkoja ovat muun muassa
