Orientaaliortodoksiset kirkot
| Osa artikkelisarjaa |
| Kristinusko |
|---|
 |
Orientaaliortodoksiset kirkot ovat kristillisiä kirkkokuntia, joiden ominaisaluetta ovat erityisesti Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä. Orientaalisista ortodokseista tuli Rooman valtionkirkon kanssa erillinen tunnustuskunta vuonna 451 pidetyn Khalkedonin kirkolliskokouksen myötä, kun niitä syytettiin monofysitismistä. Ne ovat siis eronneet muista kirkoista ennen katolisen ja ortodoksisen kirkon eroa suuren skisman myötä eikä orientaaliortodoksisilla kirkoilla ole nimestä huolimatta suhdetta ortodoksisiin kirkkoihin.
Toisinaan näistä kuudesta kirkosta voidaan käyttää myös nimitystä Kolmen kirkolliskokouksen kirkot, koska ne tunnustavat vain kolme ensimmäistä kirkolliskokousta (Nikea I, Konstantinopoli I ja Efesos). Samasta syystä kirkkoja voidaan kutsua myös esikhalkedonilaisiksi kirkoiksi.
Yhteensä orientaaliortodoksisilla kirkoilla arvioidaan olevan 60 miljoonaa jäsentä.
Piirteitä
Opillisesti orientaaliortodoksit ovat lähellä ortodokseja, mutta näiden kahden välillä ei esimerkiksi ole ehtoollisyhteyttä. Toisaalta esimerkiksi Suomessa orientaaliortodoksi voi koulussa osallistua ortodoksiseen uskonnonopetukseen. Jumalanpalvelus orientaaliortodoksisissa kirkoissa on ortodoksisten kirkkojen tavoin rikas ja sisältää paljon symbolismia.
Orientaaliortodoksisia kirkkoja
Orientaaliortodoksisista kirkoista kuusi on keskenään ehtoollisyhteydessä, mutta kuitenkin toisistaan hallinnollisesti täysin riippumattomia. Orientaaliortodoksisiksi kirkoiksi lasketaan seuraavat kuusi kirkkoa:
- Aleksandrian koptilais-ortodoksinen kirkko
- Armenian apostolinen kirkko
- Eritrean ortodoksinen kirkko
- Etiopian ortodoksinen kirkko
- Malankaran jakobiittinen syyrialais-ortodoksinen kirkko
- Syyrialais-ortodoksinen kirkko
Lisäksi orientaaliortodokseihin luetaan joitakin kirkkoja, joilla ei ehtoollisyhteyttä edellisiin ole.
Jäsenmäärältään suurin orientaaliortodoksinen kirkko on Etiopian ortodoksinen kirkko.
Orientaaliortodoksit Suomessa
Suomessa on arviolta 10 000 orientaaliortodoksia, jotka ovat keskittyneet isoihin kaupunkeihin. He tekevät yhteistyötä niin Suomen ortodoksisen kuin evankelis-luterilaisen kirkon kanssa muun muassa omien puutteellisten tilojen vuoksi.
Lähteet
- ↑ The Oriental Orthodox Churches 2026. The Orthodox Church in America. Viitattu 19.3.2026. (englanniksi)
- 1 2 Les premiers schismes au sein du christianisme 2026. Musée protestant. Viitattu 19.3.2026. (ranskaksi)
- ↑ Flader, John: What are the Oriental Orthodox Churches? The Catholic Weekly. 1.7.2023. Viitattu 19.3.2026. (englanniksi)
- 1 2 3 Koivulahti, Toni: Suomen orientaaliortodoksisten yhteisöjen toimintaedellytykset ja uskonnonvapaus 5.6.2023. Teologia.fi. Viitattu 19.3.2026.
- 1 2 Orientaaliortodoksiset kirkot 2026. Opetushallitus. Viitattu 19.3.2026.
- ↑ Ortodoxa och österländska kyrkor 2026. Sveriges kristna råd. Viitattu 19.3.2026. (ruotsiksi)
- ↑ Oriental Orthodox Churches 2026. Catholic Near East Welfare Association. Viitattu 19.3.2026. (englanniksi)
- ↑ Oriental Orthodox Churches 2026. World Council of Churches. Viitattu 19.3.2026. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Orientaaliortodoksiset kirkot. Ortodoksi.net.