Oxenstierna-suku on eräs Ruotsin pitkäikäisimmistä ja vaikutusvaltaisimmista aatelissuvuista. Ensimmäiset maininnat suvun edustajista ovat 1300-luvulta ja suvun jäseniä on esiintynyt Ruotsin kulttuurin ja politiikan vaikuttajissa näihin päiviin asti.
| Nimi | Elänyt | Kuvaus |
|---|---|---|
| Pentti Jönsinpoika Oxenstierna | 1390-luku – 1450 | valtionhoitaja vuonna 1448 |
| Niilo Jönsinpoika Oxenstierna | 1390-luku – 1450/1451 | valtionhoitaja vuonna 1448 |
| Jöns Pentinpoika Oxenstierna | n. 1417–1467 | valtionhoitaja vuosina 1457 ja 1465–1466 |
| Kristiern Pentinpoika Oxenstierna | n. 1425–1475 | ritari ja valtaneuvoston jäsen |
| Axel Oxenstierna | 1582–1654 | valtakunnankansleri ja suurvallan arkkitehti |
| Gabriel Pentinpoika Oxenstierna | 1586–1656 | valtaneuvos, Suomen kenraalikuvernööri |
| Gabriel Gustafinpoika Oxenstierna | 1587–1640 | Ruotsin valtadrotsi |
| Johan Oxenstierna | 1611–1657 | valtiomies, paroni, kenraalikuvernööri ja valtakunnanmarsalkka |
| Pentti Gabrielinpoika Oxenstierna | 1623–1702 | Turun akatemian kansleri |
| Erik Oxenstierna | 1624–1656 | valtakunnankansleri |
| Johan Gabriel Oxenstierna | 1750–1818 | runoilija, valtakunnanmarsalkka |
| Johan Gabriel Oxenstierna | 1899–1995 | nykyaikainen viisiottelija |