PISA

PISA tai Pisa (engl. Programme for International Student Assessment) on Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön jäsenmaiden eli OECD-maiden joka kolmas vuosi toteuttama 15-vuotiaiden tulevaisuuden avaintaitoja mittaava tutkimus. Ensimmäistä kertaa oppilaiden taitoja mitattiin vuonna 2000, jolloin tutkimuksen painopistealueena oli lukutaito. Sen jälkeen tutkimuksessa on mitattu vuorotellen myös matematiikan ja luonnontieteiden osaamista.

Tutkimuksen kohde

PISA-ohjelmassa arvioidaan kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden nuorten osaamista matematiikassa, luonnontieteissä, lukutaidossa ja ongelmanratkaisussa. Taitoja ja valmiuksia selvitetään mahdollisimman todenmukaisissa, arkielämän ja tulevaisuuden tarpeita muistuttavissa tilanteissa. Sen sijaan opetussuunnitelmien sisältöjen hallintaa ei tutkimuksessa suoranaisesti arvioida. PISA-tutkimuksessa tutkitaan myös nuorten opiskelutaitoja ja -valmiuksia lähinnä elinikäisen oppimisen näkökulmasta. Oppilas- ja koulukyselyillä selvitetään monipuolisesti opiskeluympäristöä kotona ja koulussa, kodin sosiaalista asemaa ja tukea opiskelulle, oppilaiden ajankäyttöä sekä heidän suhtautumistaan kouluun ja oppimiseen.

Matematiikan PISA-tutkimuksessa mitataan arkielämän matematiikan taitoja, joista raportissa käytetään nimitystä "matemaattinen lukutaito". Mukana ei ole sellaista matematiikkaa, jota tarvitaan esimerkiksi suomalaisissa lukio- ja ammattiopinnoissa. Vuonna 2005 julkaistujen esimerkkitehtävien joukossa ei esimerkiksi ollut juuri lainkaan algebraa tai geometriaa. Suomalaisten matematiikan professorien mukaan PISA-tutkimuksen perusteella ei siksi voida päätellä osaamista esimerkiksi murtoluvuilla laskennassa, yhtälön ratkaisussa, geometrisessa päättelyssä, kappaleiden tilavuuden laskennassa tai algebran lausekkeiden käsittelyssä.

Toteutus

PISA-tutkimuksia tehdään kolmen vuoden välein niin että kullakin kierroksella tutkimuksen pääarviointialue vaihtuu:

Kukin PISA-tutkimus kestää neljä vuotta. Kolmannen vuoden aikana tehdään päätutkimus kouluissa ja neljäntenä vuonna analyysin tulokset julkistetaan. Kohderyhmänä ovat 15-vuotiaat nuoret, joista tavoitellaan mahdollisimman kattavaa otosta. Koulut poimitaan tutkimukseen satunnaisotannalla, ja kustakin koulusta tutkimukseen valitaan satunnaisesti 42 oppilasta. Suomesta kouluja on mukana vähintään 150 ja oppilaita 6 300. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastaavat henkilöt, tavallisimmin opinto-ohjaajia, koulutetaan tehtäväänsä. Kansainvälisen keskuksen palkkaama ulkopuolinen tarkkailija on seuraamassa koetilaisuuden toteutusta.

PISA-tehtävät valitsee tutkimuksen toteutuksesta vastaava kansainvälinen konsortio. Tehtävät on käännetty englannin- ja ranskankielisistä versioista. Vuoden 2015 tutkimus toteutettiin Suomessa tietokoneilla. Kullekin oppilaalle tehtäviä tulee kahden tunnin verran, mutta oppilaiden saamia tehtäväyhdistelmiä on useita. Pääarviointialueen lisäksi hiukan tehtäviä on myös muilta osa-alueilta. Yli puolet tehtävistä on avoimia tehtäviä. Koetehtävien lisäksi oppilaat vastaavat tutkimuksissa omaan opiskeluunsa liittyviin taustakyselyihin.

Avointen tehtävien arvioijat eli pisteyttäjät koulutetaan tehtäväänsä. Eri pisteyttäjät arvioivat osan vastauksista useampaan eri kertaan, millä pyritään varmistamaan pisteytyksen luotettavuus.

Suomen tulokset

Vuonna 2000 Suomi oli 32 maan joukossa ensimmäinen lukutaidossa, kolmas luonnontieteissä ja neljäs matematiikassa.

Vuonna 2003 suomalaisoppilaat sijoittuivat 41 maan joukossa ensimmäiselle sijalle lukutaidossa ja luonnontieteissä sekä toiselle sijalle matematiikassa ja ongelmaratkaisussa.

Vuonna 2006 Suomi sijoittui 56 maan joukossa ensimmäiseksi luonnontieteissä sekä toiseksi matematiikassa ja lukutaidossa.

Vuonna 2009 Suomen sijoitukset olivat hiukan heikentyneet, ja Suomi oli 65 maan joukossa toinen luonnontieteissä, kolmas lukutaidossa ja kuudes matematiikassa.

Vuonna 2012 Suomi ei enää ollut OECD:n ykkösmaa yhdelläkään osa-alueella. Kaikkiaan 65 maan joukossa Suomi oli luonnontieteissä viides, lukutaidossa kuudes, ongelmaratkaisussa yhdeksäs ja matematiikassa 12:s. Tulokset osoittivat suomalaisoppilaiden taitojen heikenneen. Vertailuun oli kuitenkin tullut Aasiasta mukaan uusia maita, jotka sijoittuivat vertailussa kärkeen, joten Suomen putoamínen oli ennakoitavissa. Lukutaidon ja luonnontieteiden osalta Suomi oli Euroopan maista paras.

Vuonna 2015 Suomi oli 73 maan joukossa lukutaidossa neljäs, luonnontieteissä viides ja matematiikassa 13:s. Viro nousi Euroopan ykköseksi vuoden 2015 PISA-kokeissa. Suomalaisten oppilaiden lukutaitotulokset ovat pääsääntöisesti laskeneet vuodesta 2006 alkaen.

Suomen pisteet ja sijoitukset PISA-tutkimuksissa
VuosiMatematiikkaLukutaitoLuonnontieteetOngelmanratkaisuTaloustieteetMaita/alueita mukana
pisteetsijoituspisteetsijoituspisteetsijoituspisteetsijoituspisteetsijoitus
OECDkaikkiOECDkaikkiOECDkaikkiOECDkaikkiOECDkaikkiOECDkaikki
2000 5364.4.5461.1.5383.3.------2832
2003 5441.2.5431.1.5481.1.5482.2.---3041
2006 5481.2.5472.2.5631.1.------3056
2009 5412.6.5362.3.5541.2.------3365
2012 5196.12.5243.6.5452.5.5234.9.---3465
2015 5117.13.5262.4.5313.5.------3473
2018 50711.16.5203.7.5223.6.---5372.2.3779
2022 48416.20.49010.14.5115.9.------3781
2025 46918.23.47411.16.5048.12.------3790
Lihavoituna sen osa-alueen pisteet, jota on painotettu kyseisenä vuonna.
- = Osa-alue ei ole mukana kyseisenä vuonna.

Tutkimuksen vaikutukset

Yliopistotutkija Arto Ahosen mukaan Suomessa koulua ei enää nähdä keinona menestykseen kuten Virossa, joka on ohittanut Suomen. Perheiden sosiaaliset erot eivät selitä suomalaisten nuorten PISA-menestyksen eroja merkittävästi mutta motivaation ja asenteiden erot selittävät. PISA-tutkimushankkeen koordinaattorin, professori Jouni Välijärven mukaan suomalaistytöillä on poikia enemmän uskoa tulevaisuuteen ja siten motivaatiota opiskella. Pojille kaukana kotiseudun ulkopuolella oleva työelämä tuntuu kovin vieraalta.

Professori Jouni Välijärven mukaan yksi keskeisimpiä PISA-tutkimuksen havaintoja on heikoimmin menestyvien oppilaiden korkea suoritustaso verrattuna vastaaviin ryhmiin muissa maissa. Kansainvälisesti tarkastellen yksi PISA-tutkimuksen keskeisiä vaikutuksia on ollut opettajankoulutuksen uudistaminen: koulutus on integroitu aiempaa kiinteämmin korkeakouluihin ja sen akateemista sisältöä on vahvistettu muun muassa laajentamalla koulutus maisteritasoiseksi.


Vuoden 2022 tulokset

Vuoden 2022 PISA-tutkimuksessa oli mukana yhteensä 81 maata, joista 38 oli OECD-maita ja loput oli OECD:n ulkopuolisia maita.

Matematiikan tulokset Tieteen tulokset Lukemisen tulokset
1  Singapore 575
2  Macao 552
3  Taiwan 547
4  Hongkong 540
5  Japani 536
6  Etelä-Korea 527
7  Viro 510
8  Sveitsi 508
9  Kanada 497
10  Alankomaat 493
11  Irlanti 492
12  Belgia 489
13  Tanska 489
14  Britannia 489
15  Puola 489
16  Australia 487
17  Itävalta 487
18  Tšekki 487
19  Slovenia 485
20  Suomi 484
21  Latvia 483
22  Ruotsi 482
23  Uusi-Seelanti 479
24  Saksa 475
25  Liettua 475
26  Ranska 474
27  Espanja 473
28  Unkari 473
29  Portugali 472
Kansainvälinen keskiarvo (OECD) 472
30  Italia 471
31  Vietnam 469
32  Norja 468
33  Malta 466
34  Yhdysvallat 465
35  Slovakia 464
36  Kroatia 463
37  Islanti 459
38  Israel 458
39  Turkki 453
40  Brunei Darussalam 442
41  Ukraina 441
42  Serbia 440
43  Yhdistyneet arabiemiraatit 431
44  Kreikka 430
45  Romania 428
46  Kazakstan 425
47  Mongolia 425
48  Kypros 418
49  Bulgaria 417
50  Moldova 417
51  Qatar 414
52  Chile 412
53  Uruguay 409
54  Malesia 409
55  Montenegro 406
56  Azerbaidžan 397
57  Meksiko 395
58  Thaimaa 394
59  Peru 391
60  Georgia 390
61  Pohjois-Makedonia 389
62  Saudi-Arabia 389
63  Costa Rica 385
64  Kolumbia 383
65  Brasilia 379
66  Argentiina 378
67  Jamaika 377
68  Albania 368
69  Indonesia 366
70  Palestiina 366
71  Marokko 365
72  Uzbekistan 364
73  Jordania 361
74  Panama 357
75  Kosovo 355
76  Filippiinit 355
77  Guatemala 344
78  El Salvador 343
79  Dominikaaninen tasavalta 339
80  Paraguay 338
81  Kambodža 336
1  Singapore 561
2  Japani 547
3  Macao 543
4  Taiwan 537
5  Etelä-Korea 528
6  Viro 526
7  Hongkong 520
8  Kanada 515
9  Suomi 511
10  Australia 507
11  Irlanti 504
12  Uusi-Seelanti 504
13  Sveitsi 503
14  Slovenia 500
15  Britannia 500
16  Yhdysvallat 499
17  Puola 499
18  Tšekki 498
19  Tanska 494
20  Latvia 494
21  Ruotsi 494
22  Saksa 492
23  Itävalta 491
24  Belgia 491
25  Alankomaat 488
26  Ranska 487
27  Unkari 486
28  Espanja 485
29 Kansainvälinen keskiarvo (OECD) 485
 Liettua 484
30  Portugali 484
31  Kroatia 483
32  Norja 478
33  Italia 477
34  Turkki 476
35  Vietnam 472
36  Malta 466
37  Israel 465
38  Slovakia 462
39  Ukraina 450
40  Islanti 447
41  Serbia 447
42  Brunei Darussalam 446
43  Chile 444
44  Kreikka 441
45  Uruguay 435
46  Yhdistyneet arabiemiraatit 432
47  Qatar 432
48  Romania 428
49  Kazakstan 423
50  Bulgaria 421
51  Moldova 417
52  Malesia 416
53  Mongolia 412
54  Kypros 411
55  Kolumbia 411
56  Costa Rica 411
57  Meksiko 410
58  Thaimaa 409
59  Peru 408
60  Argentiina 406
61  Brasilia 403
62  Jamaika 403
63  Montenegro 403
64  Saudi-Arabia 390
65  Panama 388
66  Georgia 384
67  Indonesia 383
68  Azerbaidžan 380
69  Pohjois-Makedonia 380
70  Albania 376
71  Jordania 375
72  El Salvador 374
73  Guatemala 373
74  Palestiina 369
75  Paraguay 368
76  Marokko 365
77  Dominikaaninen tasavalta 360
78  Kosovo 357
79  Filippiinit 356
80  Uzbekistan 355
81  Kambodža 347
1  Singapore 543
2  Irlanti 516
3  Japani 516
4  Etelä-Korea 515
5  Taiwan 515
6  Viro 511
7  Macao 510
8  Kanada 507
9  Yhdysvallat 504
10  Uusi-Seelanti 501
11  Hongkong 500
12  Australia 498
13  Britannia 494
14  Suomi 490
15  Tanska 489
16  Puola 489
17  Tšekki 489
18  Ruotsi 487
19  Sveitsi 483
20  Italia 482
21  Saksa 480
22  Itävalta 480
23  Belgia 479
24  Norja 477
25  Portugali 477
26 Kansainvälinen keskiarvo (OECD) 476
27  Kroatia 475
28  Latvia 475
29  Espanja 474
 Ranska 474
30  Israel 474
31  Unkari 473
32  Liettua 472
33  Slovenia 469
34  Vietnam 462
35  Alankomaat 459
36  Turkki 456
37  Chile 448
38  Slovakia 447
39  Malta 445
40  Serbia 440
41  Kreikka 438
42  Islanti 436
43  Uruguay 430
44  Brunei Darussalam 429
45  Romania 428
46  Ukraina 428
47  Qatar 419
48  Yhdistyneet arabiemiraatit 417
49  Costa Rica 415
50  Meksiko 415
51  Moldova 411
52  Brasilia 410
53  Jamaika 410
54  Kolumbia 409
55  Peru 408
56  Montenegro 405
57  Bulgaria 404
58  Argentiina 401
59  Panama 392
60  Malesia 388
61  Kazakstan 386
62  Saudi-Arabia 383
63  Kypros 381
64  Thaimaa 379
65  Mongolia 378
66  Georgia 374
67  Guatemala 374
68  Paraguay 373
69  Azerbaidžan 365
70  El Salvador 365
71  Indonesia 359
72  Pohjois-Makedonia 359
73  Albania 358
74  Dominikaaninen tasavalta 351
75  Palestiina 349
76  Filippiinit 347
77  Jordania 342
78  Kosovo 342
79  Marokko 339
80  Uzbekistan 336
81  Kambodža 329

Lähteet

  1. ↑ Lyhenneluettelo: P Kielitoimiston ohjepankki. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 6.9.2017.
  2. 1 2 PISA lyhyesti Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto. Viitattu 17.12.2021.
  3. ↑ Kari Astala, Simo K. Kivelä, Pekka Koskela, Olli Martio, Marjatta Näätänen, Kyösti Tarvainen et al.: PISA-tutkimus vain osatotuus suomalaisten matematiikan taidoista Solmu. 1/2005. Viitattu 5.9.2017.
  4. 1 2 3 Toteutus Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitos. Arkistoitu 23.12.2016. Viitattu 5.9.2017.
  5. 1 2 3 4 5 6 PISA tuottaa tietoa koulutuksen tilasta ja tuloksista (tiedot vasemman laidan linkkien takana olevilta sivuilta) Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 6.9.2017.
  6. ↑ Liiten, Marjukka: Suomella kova lasku matematiikassa Pisa-vertailussa HS.fi. 3.12.2013. Viitattu 3.12.2013.
  7. ↑ Luonnontieteiden uudet ihmepojat tulevat Virosta – Katso, mitä Pisa-testi kysyi koululaisilta meteoroideista Helsingin Sanomat. 12.12.2016.
  8. ↑ Miten saada lapset ja nuoret lukemaan? 2,5 miljoonan euron opettajien koulutusohjelmalla haetaan uusia keinoja Yle Uutiset. Viitattu 27.8.2018.
  9. ↑ Pisatutkimus 2000 Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 10.5.2020.
  10. ↑ Pisatutkimus 2003 Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 10.5.2020.
  11. ↑ Pisatutkimus 2006 Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 10.5.2020.
  12. ↑ Pisatutkimus 2009 Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu 25.5.2020. Viitattu 10.5.2020.
  13. ↑ Pisatutkimus 2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 10.5.2020.
  14. ↑ Pisatutkimus 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 10.5.2020.
  15. ↑ Pisatutkimus 2018 Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 10.5.2020.
  16. ↑ OECD (2019), PISA 2018 Results (Volume I): What Students Know and Can Do, PISA, OECD Publishing, Paris OECD. Viitattu 11.5.2020.
  17. ↑ OECD (2020), PISA 2018 Results (Volume IV): Are Students Smart about Money?, PISA, OECD Publishing, Paris OECD. Viitattu 11.5.2020.
  18. ↑ Pisatutkimus 2022 Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 5.12.2023.
  19. ↑ PISA 2022 ensituloksia Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 5.12.2023.
  20. ↑ Pisatutkimus 2025 Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 8.9.2025.
  21. ↑ Pisa 2025 Insights and Interpretations OECD. Viitattu 8.9.2025. (englanniksi)
  22. ↑ Näissäkin asioissa Viro on Suomen edellä – ”Jotain on Suomen kouluissa pielessä”, pohtii yliopistotutkija Helsingin Sanomat. 24.2.2018.
  23. ↑ Pohjoisen pojat ahdistuvat yläkoulussa - tulevaisuus on muualla Yle Uutiset. 12.3.2014.
  24. 1 2 Välijärvi, Jouni: Pisa-tutkimus ja vaikuttavuus. Teoksessa Tutkimuksen kansallinen tehtävä, toim. Reetta Muhonen ja Hanna-Mari Puuska, 2014. Vastapaino.
  25. 1 2 3 Learning Data | QEdu Países. paises.qedu.org.br. Viitattu 8.9.2026.

Aiheesta muualla