Paavo Kalevi Kiljunen (s. 2. kesäkuuta 1951 Rantasalmi) on suomalainen kenraaliluutnantti, joka toimi muun muassa Kainuun prikaatin komentajana, YK:n rauhanturvatehtävissä, Pohjoisen maanpuolustusalueen esikunnan päällikkönä, Maavoimien materiaalilaitoksen johtajana ja puolustusvoimien sotatalouspäällikkönä.
Kiljunen syntyi maanviljelijä Eino Kiljusen ja Lahja Laukkasen perheeseen. Hänen puolisonsa vuodesta 1975 on Kaija Virolainen.
Kiljunen tuli ylioppilaaksi Savonlinnan lyseosta 1970 ja valmistui Kadettikoulusta 1974. Sotakorkeakoulun hän suoritti 1983 ja Maanpuolustuskurssin 1992. Hän toimi opetusupseerina Pohjois-Karjalan Patteristossa 1974–1976 ja toimisupseerina ja toimistoesiupseerina Pääesikunnassa 1983–1988, toimistopäällikkönä UNIFIL:issä 1988–1989 sekä opettajana Sotakorkeakoulussa 1989–1992. Puolustusministeriössä Kiljunen työskenteli 1992–1996 sekä 1997–2000 ja NORDBAT-pataljoonan komentajana YK:n UNPREDEP-rauhanturvaoperaatiossa 1996–1997. Kainuun prikaatia hän komensi 2000–2002 Ilkka Asparan jälkeen. KFOR-prikaatin komentajaksi Kosovoon Kiljunen tuli vuonna 2003 ja Pohjoisen maanpuolustusalueen esikunnan esikuntapäälliköksi hänet määrättiin vuoden 2004 alusta, minkä jälkeen hän toimi Maavoimien materiaalilaitoksen johtajana vuoteen 2009 ja sitten puolustusvoimien sotatalouspäällikkönä.
Kiljunen ylennettiin vänrikiksi 1971, luutnantiksi 1974, yliluutnantiksi 1976, kapteeniksi 1981, majuriksi 1986, everstiluutnantiksi 1992 ja everstiksi 1997. Prikaatikenraali hänestä tuli 2002 ja vuonna 2005 tapahtuneen kenraalimajuriksi ylentämisen jälkeen kenraaliluutnantti 2010.
Kiljunen valittiin Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtajaksi vuonna 2011.