Parmas on vanha suomalainen halkojen, heinien ja olkien kooltaan vaihteleva tilavuuden mittayksikkö. Halkopinon koon mittayksikkönä parmas vastasi 4 kyynärää (2,38 metriä) pitkää ja 3 kyynärää (1,78 m) korkeata pinoa. Heinämittana parmaan koko vaihteli, mutta esimerkiksi vuoden 1688 maanmittausasetuksen mukaan yksi kruununparmas oli yhtä kuin yksi kuutiosyli, joka oli 5,65 kuutiometriä. Itä-Suomessa laskettiin olkikauppoja tehtäessä 16–18 kuvosta tulevan parmas.
Viipurin läänin tilikirjassa vuodelta 1556 määritellään parmaan kooksi se määrä heiniä, joka mahtuu ristiin sidottuun 4 sylen (7,13 m) pituiseen nuoraan, ja joka tässä nuorassa kannetaan Viipurin linnaan. Sääksmäen vuoden 1568 verokirjan mukaan parmas oli se heinämäärä, joka mahtui 8 kyynärän (4,75 m) nuoraan. Sitä ei mainita oliko nuora vedetty ristiin vai ei. Savossa katsottiin 1500-luvulla parmaaseen menevän heiniä 4 rukoa.