Paul Gustafsson

Paul Verner Erkki Gustafsson (9. huhtikuuta 1923 Helsinki – 23. maaliskuuta 2002 Helsinki) oli suomalainen diplomaatti, koulutukseltaan lainopin kandidaatti. Hän toimi ulkoministeriön oikeudellisen osaston päällikkönä 1967–1970 ja 1973–1976 ja oli suurlähettiläänä Haagissa 1970–1973, OECD:n edustustossa Pariisissa 1976–1977, alivaltiosihteerinä 1977–1980 ja suurlähettiläänä Tukholmassa 1980–1983.

Hän sai diplomaattisen virka-arvon erikoislähettiläs ja täysivaltainen ministeri vuonna 1968.

Paul Gustafssonin vanhemmat olivat jääkärikenraalimajuri Verner Gustafsson ja oopperalaulaja Greta von Haartman.

Teoksia

• Tie Dubrovkaan. Kirjayhtymä, Helsinki 1987. ISBN 951-26-2772-8.
• Suurta unta. Kirjayhtymä, Helsinki 1992
• Koulupoika, korpraali, konsuli. Kirjayhtymä, Helsinki 1995
• Ritarikadun renki. Kirjayhtymä, Helsinki 1999

Lähteet

Kirjallisuutta

• Mansala, Arto – Suomi, Juhani (toim.): Suomalainen diplomaatti: Muotokuvia muistista ja arkistojen kätköistä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 941. Helsinki 2003. ISBN 951-746-536-X

Aiheesta muualla

• Rotkirch, Holger: Gustafsson, Paul (1923–2002). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 14.6.2002. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.