Per Hasselberg, syntyjään Karl Peter Åkesson, (1850–1894) oli ruotsalainen kuvanveistäjä.
Per Hasselberg, syntyjään Karl Peter Åkesson, (1850–1894) oli ruotsalainen kuvanveistäjä.
Hasselberg työskenteli aluksi puuseppänä Karlshamnissa. Hän lähti 1869 koristeveistäjäksi Tukholmaan ja pääsi 1877 Pariisin École des beaux-artsiin opiskelemaan kuvanveistoa François Jouffroyn johdolla. Hän sai 1879 ensimmäisen palkinnon J. L. Runebergin hautamuistomerkkiä varten tekemästään luonnoksesta "Inspiraation hengetär", jota ei kuitenkaan toteutettu.
Hasselbergin esikoisteos Pariisin salongissa 1880 oli "Le charme" (kahden linnun kanssa leikkivä poika). Seuraavana vuonna hän herätti siellä huomiota laajimmin tunnetulla veistoksellaan "Lumikello", joka on marmoriveistoksena muun muassa Göteborgissa, Kööpenhaminassa ja myös pronssivaloksena Tukholmassa. Kyseessä on alastonta nuorta naista esittävä veistos, joka vertauskuvallisesti kuvaan kevään heräämistä. Teos ilmaisee Hasselbergille ominaista pohjoismaista haaveellista luonnonlyriikkaa, samalla kun se, kuten hänen myöhemmät Göteborgissa oleva mestariteoksensa '"Sammakko" (1890), joka kuvaa nuoren tytön lapsenomaista leikkisyyttä sekä "Lumpeenkukka" (1893), osoittaa aatteellisen sisällyksen ja ranskalaisessa koulussa opitun realistisen tekniikan sopusointua.
Hasselbergin muita veistoksia ovat pronssinen suihkukaivo Göteborgissa (1883) ja idyllimäinen, yksinkertaisen vaikuttava kuvaryhmä "Isoisä" vuodelta 1886, valettuna pronssiin 1895, Tukholman Humlegårdenissa. Lisäksi hän veisti seuraavat rintakuvat: taiteilija Ernst Josephsonista, Pontus Fürstenbergistä, prinssi Eugenista ja Viktor Rydbergistä. .Suurin kokelma Hasselbergin teoksista on Göteborgin taidemuseossa.
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Per Hasselberg Wikimedia Commonsissa| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
