Percy Bysshe Shelley

Percy Bysshe Shelley
Alfred Clint, Percy Bysshe Shelley, 1819.
Alfred Clint, Percy Bysshe Shelley, 1819.
Henkilötiedot
Syntynyt4. elokuuta 1792
Broadbridge Heath, Sussex, Englanti
Kuollut8. heinäkuuta 1822
Lerici, La Spezian maakunta, Sardinian kuningaskunta
Kansalaisuus englantilainen
Kirjailija
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Percy Bysshe Shelley (/'pɜːsi 'bɪʃ 'ʃeli/) (4. elokuuta 1792 Broadbridge Heath, Sussex, Englanti – 8. heinäkuuta 1822 Lerici, La Spezian maakunta, Sardinian kuningaskunta) oli englantilainen runoilija. Häntä pidetään yhtenä merkittävimmistä romantiikan ajan runoilijoista.

Shelley syntyi varakkaaseen aatelissukuun ja opiskeli Oxfordin yliopistossa, josta hänet erotettiin julkaistuaan ateismia puolustavan kirjoituksen The Necessity of Atheism (1811). Shelley tunnettiin vapauden ja tasa-arvon puolustamisesta sekä uskonnon ja yhteiskunnallisten hierarkioiden vastustamisesta. Shelley avioitui Harriet Westbrooken kanssa, mutta rakastui myöhemmin Mary Godwiniin, kuuluisan naisasianaisen Mary Wollstonecraftin tyttäreen. Pariskunta muutti Sveitsiin ja myöhemmin Italiaan. Shelley kuoli 29-vuotiaana veneonnettomuudessa Italian rannikolla.

Shelleyn tunnetuimpia teoksia ovat muun muassa runoelma Alastor, or The Spirit of Solitude (1815), runo ”Ozymandias” (1818) sekä runodraamat The Cenci (1819) ja Prometheus Unbound (1820). Hänen tuotannossaan on yhteiskunnallisia teemoja sekä mytologisia ja filosofisia viittauksia. Shelley korosti runoudessa vapautta, yhteyttä luontoon, henkistä kehitystä sekä mielikuvituksen ja runouden voimaa.

Elämä

Joseph Severnin maalaus Shelleystä Italiassa, 1845.

Shelley syntyi varakkaaseen aatelissukuun. Perheen päämies oli isoisä sir Bysshe Shelley. Isä, Castle Goringin baronetti sir Timothy Shelley oli Whig-puolueen edustaja parlamentissa. Perheessä oli neljä tytärtä ja kaksi poikaa.

Percy opiskeli ensin Etonin sisäoppilaitoksessa, jossa häntä kiusattiin hänen hennon ja naismaisen olemuksensa sekä kirjallisten mieltymystensä takia. Percy jatkoi opintojaan Oxfordissa, josta hänet erotettiin. Syynä oli ateismia puolustava lentolehtinen, jonka kirjoittajia Percy ei suostunut paljastamaan. Yliopistosta lähtö johti välirikkoon myös isän kanssa.

Shelleyn ensimmäinen vaimo oli Harriet Westbrooke. Westbrooke hukuttautui vuonna 1816.

Myöhemmin Percy avioitui Mary Godwinin kanssa – rikkoen aatteitaan vapaasta rakkaudesta – joka oli anarkistifilosofi William Godwinin tytär. Hänen äitinsä puolestaan oli Mary Wollstonecraft, joka oli ensimmäisiä feministejä. Percy karkasi Maryn kanssa kesällä 1814 Sveitsiin. Genevenjärven rannalla Mary Shelley kirjoitti kuuluisan Frankenstein-kauhukertomuksensa.

Myöhemmin maanpaossa elävä kirjailijapari asettui asumaan Italiaan, joka oli englantilaisen runouden henkinen keskus. Samaan taiteilijayhteisöön Roomassa kuului lordi Byron, ja kaupungissa vaikutti myös John Keats.

Syksyllä 1815 kirjoitettu ensimmäinen suuri runoelma Alastor or The Spirit of Solitude (’Alastor eli Yksinäisyyden henki’) kuvaa luonnon kanssa tasapainossa elävä nuorta runoilijaa, joka nauttii filosofiasta ja runoudesta. Runon sankarihahmo vaeltaa vierailla mailla ihannettaan tavoitellen, mutta kuolee lopulta yksinäisenä vuoristossa. Alastor-runoelman sanotaan ennakoineen Shelleyn kohtaloa. Hän kuoli veneonnettomuudessa 8. heinäkuuta 1822, kuukautta ennen 30-vuotissyntymäpäiväänsä.

Louis Édouard Fournier, Shelleyn hautajaiset, 1889.

Shelley haudattiin Roomaan, mutta hänen sydämensä lepää Englannissa Shelleyn sukuhaudassa St. Peter’s Churchissa, Bournemouthissa. Hänen hautakiveensä on kaiverrettu Cor Cordium (’sydänten sydän’) ja Shakespearen näytelmästä Myrsky sanat: Nothing of him that doth fade / But doth suffer a sea-change / Into something rich and strange.

Shelleyn elämäntapa ja filosofia

Edward Onslow Ford, Shelleyn muistomerkki, 1893. Veistos tehtiin Shelleyn hautamuistomerkiksi Roomaan, mutta sijoitettiin Oxfordin University Collegeen.

Shelley tutustui William Godwinin anarkistiseen filosofiaan noin vuonna 1812 ja aloitti aatteen mukaisen kirjallisen taistelun kaikkia perinteisiä arvoja vastaan. Hän vastusti uskontoa, pappeja, kuninkaita ja tyranneja. Hän puolusti ateismia, sananvapautta, raittiutta ja työväenluokkaa. Hän eli askeettista elämää käyttäen ravinnokseen viikunoita ja juoden vettä. Hän oli myös vegaani ja puolusti elämäntapaansa kirjoituksessaan A Vindication of Natural Diet ja muutamassa Queen Mabin säkeessä.

Keskeisimpiä teoksia

Lähteet

Viitteet

  1. 1 2 3 4 ”Shelley, Percy Bysshe”, Otavan suuri ensyklopedia, 8. osa (Reykjavik–sukulaisuus), s. 6186. Helsinki: Otava, 1980. ISBN 951-1-05637-9
  2. 1 2 Percy Bysshe Shelley Poetry Foundation. Viitattu 28.6.2025. (englanniksi)
  3. 1 2 Reiman, Donald H.: Percy Bysshe Shelley Encyclopædia Britannica. Viitattu 28.6.2025. (englanniksi)

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla