
Pergola (lat. pergula) on avoin, vesikattoa vailla oleva lehtikuja, joka muodostuu kivipilareista tai pylväistä, joita kiertävät köynnöskasvit, ja niiden kannattamista puisista pituus-ja poikkiparruista. Se on tavallinen varsinkin etelän puutarhoissa.
Köynnöskasvina käytetään usein villiviiniä, ruusua tai yksivuotisia köynnöksiä.
| Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Lähteet kaupallisia mainossivuja. |
Termi pergola juontaa juurensa latinan sanasta ”pergula”. Tämä sana viittaa ulkonevaan räystääseen tai katettuun käytävään, joka on perinteisesti käytetty laajennettuna kattona tai lehtimajana.
Varhaisin dokumentoitu esimerkki puutarha-pergolasta on peräisin noin vuodelta 1400 eaa. ja se kuului egyptiläiselle korkea-arvoiselle hovivirkamiehelle. Myöhemmin roomalaiset omaksuivat pergolat laajasti. Niin kuin egyptiläisetkin, myös varakkaat roomalaiset, käyttivät pergoloita. Roomalaiset kehittivät pylväiden käytössä toisenkin tärkeän tarkoituksen: he kasvattivat pylväiden ympärille viiniköynnöksiä, joita hyödynnettiin viininvalmistuksessa.
Termiä pergola on tiettävästi käytetty ensimmäisen kerran kuitenkin vasta 1640-luvulla renessanssin aikana. Firenzen lähellä 1500-luvulla rakennetut Medicin huvilat tarjoavat hyvän esimerkin siitä, millaista pergola-rakentaminen saattoi olla tuolloin. Samoihin aikoihin Itä-Aasiassa kehitettiin omia pergolarakenteita, joissa käytettiin kaarevia palkkeja, jotka muistuttivat paikallisen arkkitehtuurin, erityisesti pagodien, kaarevaa tyyliä.
