Perkwunos

Perk^wunos on Indoeurooppalaisen kantakielen ukkosen ja tammen jumala.

Johdokset

Liettuan Perkūnas, latvian Pērkons, preussin kielen Perkūns, ukkosenjumala
Vanhan venäjän kielen Perunъ, valkovenäjän Pyarun, puolan Perkun tai Perun, ukkosenjumala
Albanian Perëndi, ukkosenjumala
Traakian Περκων/Περκος (Perkon/Perkos)
Suomen kielen Perkele ja mordvan Pur'gine-paza, ovat mahdollisia varhaisia lainoja indoeurooppalaisesta kantakielestä
sanskritin Parjanya, myrskyn ja ukkosen jumala, on mahdollinen sanajohdos.

Perkūnasin vaimon nimi oli Perkūnija tai Perkūnė (Przeginia, Perperuna). Skandinaavien mytologiassa esiintyy Thorin äiti Fjörgyn, jonka nimessä on äänteenmuutos p>f germaanisesta kielestä islannin kieleen.

Toinen ukkosenjumalaa tarkoittava sana sisältää onomatopoeettisen juuren *tar-, josta johtuvat gallialainen Taranis ja heettiläinen Tarhunt. Germaaninen Þunraz > Þórr > Thor tulee juuresta *(s)tene- "ukkonen".

Etymologia

Jumaluus

Indoeurooppalaisen kantakielen sana *Perk(^w)unos on rekonstruoitu liettuan Perkūnasista . Labiovelaarinen välikirjain (^w) on rekonstruoitu sanasta, joka tarkoittaa "tammea", "havupuuta" tai "vuorta"; *perk^wus.

Välikirjain -k^wu- on otettu mukaan, koska latinan quercus (tammi), sisältää kyseisen äänteen. Itaalisten ja kelttiläisten kielten välillä on assimilaatioita p-kw > kw-kw; esim. *penk^we > quinque; "viisi").

*perk^(w)unos, on siten *perk^(w)usin jumala, samoin kuin germaaninen *Wodanaz on *wōþuzin jumala, sisältäen saman suffiksin -no-.

Tammi, havupuu, vuori

Sana *perk^wu- esiintyy puhuttaessa tammesta, havupuumetsästä, vuoristo-metsästä tai metsäisestä vuoresta.

"tammi": latinan quercus, germaanien fereheih, kelttien Hercynia.
"tammi": Venetsian ja keltiberin kielien muunnokset "Quarquēni" ja "Querquerni" sekä ligurian kielen "Nymphis Percernibus". Sukulaissanoja ovat mm.:
Sanskritin parkatī = "viikunapuu"
Muinaisnorjan fjörr "puu", muinaisenglannin furh (nykyenglannin fir), muinaisnorjan fura, vanhan ylägermaanin forha (nykysaksan Föhre) "mänty"
Muinaisnorjan fyri, ylägermaanin forh-ist (nykysaksan Forst) "mäntymetsä", ylägermaanin Fergunna (Erzgebirgen vuoristo), muinaisenglannin firgen "puinen ylänkö", gootin kielen fairguni "vuori".
Mahdollinen sukulaissana *peru-r/n- "kallio" tai "vuori" on rekonstruoitu sanoista heetin peruna "kallio", sanskritin parvata "vuori" (Parvati, Shivan vaimo ), traakian per(u) "kallio".

Perynia (Perunъ), jossa palvottiin Perunia, on Ilmajärven pohjoisrannalla Olhavajoen alkukohdalla Novgorodin lähellä. Nykyisin paikalla on kirkko ja luostari . Bulgariassa taas on Pirin-vuoristo.

Katso myös

Lähteet

↑ J. P. Mallory,Douglas Q. Adams: Encyclopedia of Indo-European culture, s. 582. ("Perk^wunos") Taylor & Francis, 1997. Google.books Viitattu 31.3.2010.
↑ Google.books: Encyclopedia of Indo-European culture, s. 429
↑ perkw|u-s: Indogermanisches Etymologisches Woerterbuch (saksaksi)
↑ Jokela, Sanna: Perynia Turun yliopisto, arkeologian oppiaine. Arkistoitu 3.7.2007. Viitattu 10.4.2010.

Tämä uskontoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[1] J. P. Mallory,Douglas Q. Adams: Encyclopedia of Indo-European culture, s. 582. ("Perk^wunos") Taylor & Francis, 1997. Google.books Viitattu 31.3.2010.

[2] Google.books: Encyclopedia of Indo-European culture, s. 429

[3] perkw|u-s: Indogermanisches Etymologisches Woerterbuch (saksaksi)

[4] Jokela, Sanna: Perynia Turun yliopisto, arkeologian oppiaine. Arkistoitu 3.7.2007. Viitattu 10.4.2010.