| Laipikkakasvit | |
|---|---|
Amblapuu (Phyllanthus emblica) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
| Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Ylälahko: | Rosanae |
| Lahko: | Malpighiales |
| Heimo: | Phyllanthaceae Martinov |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Laipikkakasvit (Phyllanthaceae) on suurehko trooppinen kasviheimo koppisiemenisten Malpighiales-lahkossa. Heimoon kuuluvia suomeksi nimettyjä kasveja ovat muun muassa vaharokkio (Andrachne telephioides), hiutalepensas (Breynia disticha), laipikat (Phyllanthus) ja musukit (Uapaca).
Laipikkakasvit käsittää pääasiassa ainavihantia puita ja pensaita, harvoin kausivihantia tai ruohoja. Kaarna on hienoksi murenevaa. Kasveissa on eräitä alkaloideja, triterpeenejä ja tanniineja. Lehdet ovat ehytlaitaisia, korvakkeellisia, sulkasuonisia ja usein kahdessa rivissä. Joskus kasvit ovat kaksikotisia. Kukat ovat pieniä. Kukassa on 2–12 usein tyvestään yhtynyttä verholehteä, 3–9 terälehteä (harvoin teriö puuttuu tai on pieni) ja tavallisesti hetiön ulkopuolella sijaitseva, eri tavoin liuskoittunut mesiäinen. Hedekukassa on 2–35 hedettä ja toisinaan emiön jäänne. Emikukassa joutoheteet ovat harvinaisia ja sikiäin on yhden tai 2–15 yhteenkasvaneen emilehden muodostama. Vartalot ovat tavallisesti kaksihaaraisia, luotit uurteisia. Hedelmä on liiteluomainen ja räjähdysmäisesti avautuva kota tai lohkohedelmä ja sisältää suuria siemeniä, joissa on tavallisesti runsas endospermi.
Heimo kasvaa kaikkialla tropiikissa, erityisesti kuitenkin Malaijien saaristossa; eräät lajit kasvavat lauhkealla vyöhykkeellä, muun muassa Etelä-Euroopassa.
Laipikkakasvien läheisin sukulainen on solmuoksakasvien (Picrodendraceae) heimo. Näiden kahden heimon muodostamaa kehityslinjaa luonnehtivat muun muassa pienikukkaisuus, tietyt siemenaiheen ominaisuudet ja hedelmä, jonka ulkokerros irtaantuu usein puutuneesta sisäkerroksesta ja karisee liuskoina; hedelmän keskipylväs on pysyvä. Kehityslinjan ikä saattaa olla noin 94 miljoonaa vuotta eli se on syntynyt jo liitukaudella, ja laipikkakasvit lienee noin 81 miljoonaa vuotta vanha.
Laipikkakasvit koostuu 59 suvusta ja 2330 lajista. Alaheimoja on kaksi: