Piikkari on urheilukenkä, jonka anturassa on piikkejä.
Piikit antavat juoksijalle ja hyppääjälle pitoa ja vakautta, ja niiden avulla juoksija saa lisää eteenpäin työntävää voimaa. Tartanradalla juoksijat käyttävät usein 5–6 millimetrin pituisia piikkejä, ja maastojuoksussa 9–15 millimetrin pituisia piikkejä.
Pikajuoksijan piikkarit on tarkoitettu 100–400 metrin juoksijoille. Ne ovat kevyet ja tiukat, niissä on jäykkä antura, ja ne kaartuvat varpaiden kohdalta ylöspäin, mikä helpottaa päkiällä juoksemista. Piikkejä on mahdollisimman paljon, tavallisesti 7–10 kappaletta. Kantapäissä ei ole toppausta.
Kestävyysjuoksijan piikkarit on tarkoitettu 3 000 – 10 000 metrin juoksijoille. Ne ovat mukavat, joustavat, pehmustetut ja hengittävät. Piikkejä on tavallisesti vain 4–6 kappaletta.
Keskimatkan juoksijan piikkarit on tarkoitettu 800 – 3 000 metrin juoksijoille. Ne ovat pikajuoksupiikkarien ja pitkän matkan piikkarien välimuoto. Piikkejä on tavallisesti 6–8 kappaletta.
Maastojuoksijan piikkareissa on tavallisesti enemmän pehmusteita ja suojausta kuin ratajuoksupiikkareissa. Piikit ovat pitkät, jotta ne antavat pitoa pehmeässä maassa. Joissain maastojuoksupiikkareissa on kumipohjat antamaan pitoa kovilla ja kivisillä alustoilla.
Korkeushyppääjän piikkareissa on piikit myös kantapäässä, koska hyppääjä iskee ponnistaessaan kantapäänsä alustaa vasten. Pituushyppääjän piikkarit on suunniteltu antamaan hyppääjälle mahdollisimman kova vauhti ja kiihtyvyys sekä hyvä ponnistusasento lankulla. Kolmiloikkaajan piikkarit tukevat koko jalkapohjaa. Seiväshyppääjän piikkarit muistuttavat paljon pituushyppääjän piikkareita.
Keihäänheittäjän piikkarit ovat kaikista piikkareista painavimmat, ja niissä on piikit myös kantapäässä, koska keihäänheittäjä tarvitsee jalalleen paljon pitoa ja tukea heittovaiheessa. Muissa heittolajeissa ei käytetä piikkareita.
Piikkareita käytetään lisäksi muun muassa pesäpallossa.