Pikkutalvio

Pikkutalvio
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:	Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka:	Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko:	Gentianales
Heimo:	Oleanterikasvit Apocynaceae
Suku:	Talviot Vinca
Laji:	minor
Kaksiosainen nimi
	Vinca minor ; L.
Katso myös
	Pikkutalvio Wikispeciesissä; Pikkutalvio Commonsissa
	Infobox OKNimi-testi OK

Pikkutalvio (Vinca minor) on oleanterikasveihin (Apocynaceae) kuuluva koristekasvi, jota on käytetty myös rohdoskasvina muun muassa angiinan hoitoon. Se sisältää runsaasti alkaloideja, muun muassa vinkamiinia ja vinkristiinia. Kasvi on myrkyllinen.

Ulkonäkö

Pikkutalvio on monivuotinen maanpeitekasvi, joka muodostaa mattomaisia, ainavihantia kasvustoja. Sen korkeus on 10–30 cm. Varret ovat rentoja sekä helposti maahan juurtuvia. Lehdet ovat kiiltäviä, soikeita, pyöreä- tai kiilatyvisiä, ehytlaitaisia ja kaljuja. Lehtiasento on yleensä vastakkainen. Lehdet talvehtivat. Kukat muodostuvat lehtihankoihin. Viisiterälehtiset kukat ovat siniset, joskus violetit, punaiset tai valkoiset ja halkaisijaltaan noin 2–3 cm. Terälehdet ovat vinon tylppiä. Kaljuja verholehtiä on viisi. Heteitä on viisi. Emiö on yhdislehtinen, kaksivartaloinen ja yksiluottinen. Pikkutalvio kukkii touko-kesäkuussa.

Kasvupaikka ja lisääminen

Pikkutalvio viihtyy parhaiten varjossa tai puolivarjossa, esimerkiksi puiden ja pensaiden alla, ja ei siedä kovaa auringonpaistetta. Kasvualustaksi sopii kuohkea ja ravinteikas puutarhamulta. Pikkutalvio leviää helposti kasvullisesti, ja Suomessa sitä tavataankin usein villiytyneenä kaupunkimetsiköissä, joutomailla ja tienvarsilla. Pikkutalvio on helppohoitoinen ja pitää puolensa muita kasveja vastaan villiintyneessäkin puutarhassa. Kasvia voidaan lisätä pistokkaista juurruttamalla sekä jakamalla tai rönsyjä erottamalla.

Kuvia

Lähteet

1 2 Puutarha.net: Pikkutalvio Vinca minor puutarha.net. Viitattu 2.11.2017.
1 2 Luontoportti: Pikkutalvio (Vinca minor) luontoportti.com. Viitattu 2.11.2017.
1 2 Arboretum Mustila: Vinca minor - pikkutalvio mustila.fi. Arkistoitu 29.8.2017. Viitattu 2.11.2017.
↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2017: Kasviatlas 2016. Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Kasviatlas 2016: Pikkutalvion (Vinca minor) levinneisyys Suomessa Viitattu 2.11.2017.

Kirjallisuutta

Antti Riikonen: Suomalainen puutarhakäsikirja. 4. painos. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-19677-0
Alanko, Hämäläinen-Forslund ym.: Kaunis koristetarha. 4. painos. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-23700-0
Bo Mossberg ja Lennart Stenberg: Suuri Pohjolan kasvio. Suomentanut Seppo Vuokko ja Henry Väre. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1

Aiheesta muualla

Suomen Lajitietokeskus: Pikkutalvio (Vinca minor)
ITIS: Vinca minor (englanniksi)
United States Department of Agriculture (USDA): Vinca minor (englanniksi)
Flora of China: Vinca minor (englanniksi)
Plants for a future: Vinca minor - L. (englanniksi)

[Puutarha.net-1] 1 2 Puutarha.net: Pikkutalvio Vinca minor puutarha.net. Viitattu 2.11.2017.

[Luontoportti-2] 1 2 Luontoportti: Pikkutalvio (Vinca minor) luontoportti.com. Viitattu 2.11.2017.

[Arboretum.Mustila-3] 1 2 Arboretum Mustila: Vinca minor - pikkutalvio mustila.fi. Arkistoitu 29.8.2017. Viitattu 2.11.2017.

[4] Lampinen, R. & Lahti, T. 2017: Kasviatlas 2016. Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Kasviatlas 2016: Pikkutalvion (Vinca minor) levinneisyys Suomessa Viitattu 2.11.2017.