Pipipi

Pipipi
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen

Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Mohuat Mohouidae
Suku: Mohoua
Laji: novaeseelandiae
Kaksiosainen nimi

Mohoua novaeseelandiae
(Gmelin, 1789)
Katso myös

  Pipipi Wikispeciesissä
  Pipipi Commonsissa

Pipipi (Mohoua novaeseelandiae) on mohuoiden sukuun kuuluva Uudessa-Seelannissa kotoperäisenä esiintyvä lintulaji.

Tuntomerkit

Pipipin pituus on 13 cm. Koiras painaa 13,5 g ja naaras 11 g. Päälaki, selkä, yläperä ja pyrstö ovat punaruskeita. Naama ja niska ovat tuhkanharmaat lukuun ottamatta silmän takana olevaa pientä valkoista juovaa. Alapuoli on vaalea. Lähellä pyrstön kärkeä on musta juova. Sukupuolet tai nuoret yksilöt eivät eroa ulkoisesti toisistaan.

Levinneisyys

Pipipi esiintyy laajalti Eteläsaarella ja Stewartinsaarella. Levinneisyysalueeseen kuuluu myös pieniä saaria Marlborough Soundsin ja Fiordlandin seuduilla sekä Stewartinsaaren ympärillä. Eristyneitä populaatioita on muun muassa Banksin niemimaalla sekä Mount Peel -vuoren ja Hunters Hills -vuoriston alueella.

Elinympäristö

Pipipi elää monenlaisissa metsissä merenpinnan tasolta puurajaan asti. Sille käy muun muassa etelänpyökkejä, podokarpuksia, ruusumyrttiä, Kunzea ericoidesta, Brachyglottis rotundifoliaa, pajuja tai euroopanpiikkihernettä kasvavat metsät ja pensaikot.

Käyttäytyminen

Pipipit liikkuvat usein puiden latvustoissa äänekkäinä parvina. Pesimäkauden ulkopuolella ne voivat esiintyä sekaparvissa keltamohuoiden ja viherkaijojen kanssa. Pipipi on paikkalintu, mutta korkealla sijaitsevista metsistä ne voivat siirtyä talveksi alemmas.

Ravinto

Pipipi syö pääasiassa hyönteisiä, mutta jonkin verran myös hedelmiä. Pääasiallisesti ravinto koostuu kovakuoriaisista, hämähäkeistä, yöperhosista ja toukista. Ravintoa etsiessään pipipi liikkuu puiden latvoissa ja voi roikkua ylösalaisin. Se ei tyypillisesti ruokaile maassa.

Lisääntyminen

Pipipin pesimäkausi ulottuu syyskuusta helmi-maaliskuuhun. Naaras rakentaa kuppimaisen pesän kaarnasta, risuista, sammalesta ja lehdistä ja vuoraa sen kuivalla ruoholla, höyhenillä ja villalla. Pesä sijaitsee yleensä latvustossa, mutta joskus myös matalissa puissa tai pensaissa. Naaras munii pesyeessä 2–4 munaa ja hautoo niitä 17–21 vuorokautta. Kumpikin sukupuoli ruokkii poikasia. Pesimäkauden aikana voi olla neljäkin pesintäyritystä, mutta korkeintaan kaksi poikuetta. Laji on tyypillisesti yksiavioinen, mutta pariutuu uudelleen mikäli toinen osapuoli kuolee. Poikaset ovat sukukypsiä vuoden ikäisinä.

Eteläsaarella ja Stewartinsaarella pipipi on yleisin pesäloisena toimivan atollikäen isäntälaji.

Uhanalaisuusluokitus

Pipipin kannan suuruutta ei ole arvioitu. Lajia kuitenkin pidetään laajalti levinneenä ja paikallisesti yleisenä. Metsäpinta-alan väheneminen on mahdollisesti pienentänyt myös pipipin kantaa, mutta vaikutuksen ei arvioida olevan kovin suuri. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto arvioi pipipin elinvoimaiseksi lajiksi.

Lähteet

  1. 1 2 BirdLife International: Mohoua novaeseelandiae IUCN Red List of Threatened Species. Version 2026-1. 2024. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 2.11.2026. (englanniksi)
  2. ↑ Högmander, H., Björklund, H., Hintikka, J., Lokki, J., Södersved, J. & Velmala, W.: Maailman lintulajien suomenkieliset nimet 2026. BirdLife Suomi. Viitattu 1.11.2026.
  3. 1 2 3 4 5 Hugh A. Robertson, B. D. Heather, Derek J. Onley: The hand guide to the birds of New Zealand, s. 170-171. Uusi-Seelanti: Penguin Books, 2015. ISBN 978-0-14-357093-6 (englanniksi)
  4. 1 2 3 4 5 6 7 8 McKinlay, B.: Brown creeper | pīpipi 2013 [päivitetty 2022]. New Zealand Birds Online. Viitattu 1.11.2026. (englanniksi)