| Kampelakalat | |
|---|---|
 Hietakampela (Limanda limanda) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Piikkimakrillikalat Carangiformes |
| Alalahko: | Kampelakalat Pleuronectoidei Bleeker, 1859 |
| Heimot | |
|
|
| Katso myös | |
Kampelakalat (Pleuronectoidei) on piikkimakrillikaloihin kuuluva alalahko, johon kuuluu noin 680 lajia. Nämä jaetaan 17 heimoon, joskin joissan lähteissä siimaeviä ei lueta tähän alalahkoon.
Aikuiset kampelakalat ovat merenpohjalla makaavia ja liikkuvia pohjakaloja. Niiden ruumis on litteä ja epäsymmetrinen; molemmat silmät ovat samalla puolella päätä. Kuoriutuessaan munasta kampelanpoikaset ovat kuitenkin normaalisti vielä kaksikylkisesti symmetrisiä, pystyssä uivia kaloja. Yleensä alle parisenttisenä ne kokevat muodonmuutoksen, jossa mm. toinen silmä vaeltaa kallon toiselle puolelle, ja kala asettuu pohjaelämään.
Yksi suurimmista kampelakaloista on ruijanpallas, joka voi kasvaa kaksi metriä pitkäksi ja painaa yli 300 kiloa. Pienimmät kampelakalat jäävät noin kymmenen senttimetrin pituisiksi.
Monet oikeasilmäkampelat-heimon kampelakalat ovat merkittäviä ruokakaloja, samoin jossain määrin jotkut merianturat ja vasensilmäkampelat.
Itämeressä Suomen vesillä esiintyy säännöllisesti kaksi kampelalajia, kampela (Platichthys flesus) ja piikkikampela (Psetta maxima). Vain muutaman kerran on tavattu satunnaislajeja punakampelaa (Pleuronectes platessa), hietakampelaa (Limanda limanda) ja silokampelaa (Scophthalmus rhombus).