Pohjamiina

Suomalainen POM 87 pohjamiina.

Pohjamiinat ovat suunnattuun räjähdysvaikutukseen perustuvia panssarimiinoja. Pohjamiinat asennetaan joko maan alle tai maan pinnalle. Pohjamiinan on tarkoitus räjähtää panssarivaunun, tai muun ajoneuvon, rungon alla, jolloin se puhkaisee panssarivaunun pohjapanssarin ja aiheuttaa paine-, sirpale- ja lämpövaikutuksen vaunun sisälle. Panssarivaunun telan alla räjähtävä pohjamiina yleensä katkaisee vaunun telan ja vaurioittaa telapyörästöä.

Pohjamiinojen ominaisuuksia

Pohjamiinat koostuvat räjähdysaineesta, suunnattuun räjähdysvaikutukseen tarvittavasta metallikartiosta, sytyttimestä, ohjelmointiin tarvittavasta elektoniikasta ja virtalähteestä.

Pohjamiinojen sytyttimissä käytetään erilaisia sensoreita, kuten painosensori, magneettikentän muutosta havaitseva sensori, seisminen eli tärinäsensori tai akustinen eli ääntä havaitseva sensori. Modernien pohjamiinojen sytyttimien toiminta perustuu useamman sensorin yhtäaikaiseen toimintaan.

Moderneissa pohjamiinoissa on lisäksi ohjelmointiominaisuuksia, kuten mahdollisuus säätää miinan virittymisaikaa, miinan aktiivisena olon aikaa sekä miinan itsetuhoutumisaikaa. Pohjamiinoissa voi olla yliajolaskuri, jonka avulla miina voidaan säätää räjähtämään muun, kuin ensimmäisen kohteen alla. Pohjamiinoissa on yleensä käsittelynesto-ominaisuus, joka räjäyttää viritetyn miinan, jos sitä yritetään liikuttaa. Joissain pohjamiinoissa on ilmaisin, joka osoittaa onko miina viritetty vai vaaraton.

Pohjamiinojen kehityshistoria Suomessa

Pohjamiinoja alettiin kehittämään toisen maailman sodan jälkeen. Toisessa maailmansodassa panssarivaunujen torjuntaan käytettiin telamiinoja, jotka katkaisivat panssarivaunun telan ja vaurioittivat tai tuhosivat koko vaunun. Sittemmin panssarivaunujen suojaominaisuudet kehittyivät nopeasti. 1950-luvulle tultaessa telamiinat kykenivät edelleen katkaisemaan modernin panssarivaunun telan, mutta eivät yleensä enää kyenneet tuhoamaan vaunua. Pohjamiinoja haluttiin kehittää, että ne tuhoaisivat panssarivaunuja paremmin.

Ensimmäisen sukupolven pohjamiinojen sytyttimen toiminta perustui mekaaniseen laukaisimeen, kuten paino- tai puikkosytyttimeen. Suomessa ensimmäisen sukupolven pohjamiina oli painosytyttimeen ja erilliseen puhkaisupanokseen perustuvat pohjamiina M59/61. Neuvostoliitossa kehitettiin 1950-luvulla puikkolaukaisimella toimiva pohjamiina TMK-2.

Toisen sukupolven pohjamiinojen kehitystyö alkoi 1960-70-luvuilla. Nyt pohjamiinojen sytytys perustui elektronisiin herätelaukaisimiin, jotka reagoivat panssarivaunun tuottamaan magneettikenttään, tärinään, ääneen tai edellä mainittujen yhdistelmään. Suomalaisia toisen sukupolven pohjamiinoja ovat käytöstä poistettu magneettiseen induktioon perustuva pohjamiina 76, eli POM76, sekä magneettikentän muutoksen ja tärinän kaksoisherätteeseen perustuvat pohjamiina 87, eli POM87.

Kolmannen sukupolven pohjamiinoja kehitettiin 1980-luvuilla. Niissä sytytys perustuu elektronisiin herätelaukaisimiin toisen sukupolven pohjamiinojen tapaan. Miinoihin lisättiin myös ohjelmointiominaisuuksia, kuten mahdollisuus säätää miinan virittymisaikaa aktiivisena olon aikaa, itsetuhoutumisaikaa sekä yliajolaskuria. Samalla käsittelynesto-ominaisuuksia ja miinan tilan ilmaisinominaisuuksia parannettiin. Suomessa pohjamiina 87:n kehitettiin uusi ohjelmoitava laukaisin ja miina sai nimen pohjamiina 87/94, eli POM87/94.

Neljännen sukupolven pohjamiinat seurasivat 2000-luvuilla. Neljännen sukupolven pohjamiinojen sytytys perustuu elektronisiin herätelaukaisimiin ja miinoissa on ohjelmointiominaisuuksia. Uutena ominaisuutena neljännen sukupolven pohjamiinoissa on kyky ohjelmoita sekä virittää miina ja poistaa miina vireestä ilman, että miinaan tarvitsee koskea. Suomessa kehitetty moniherätepanssarimiina 12, eli MHPSM12, on neljännen sukupolven pohjamiina, jonka ohjelmointi ja virittäminen tapahtuu 5 cm miinan yläpuolelle asetettavalla miinaharavaa muistuttavalla ohjelmointilaitteella.

Lähteet

  1. ↑ Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus: Yleinen ase- ja asejärjestelmä opas, s. 308. Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus, 2001. ISBN 951-25-1277-7
    1. 1 2 3 s. 306-307
  2. 1 2 3 4 5 Sandberg Tom: Pohjamiina 87/94 - 30 vuotta läpäisevää tuhovoimaa. Hakku Pioneerien lehti, 2024. Pioneeriaselajin Liitto ry..
  3. ↑ Soviet TMK-2 Anti-Tank Bottom-Attack Mine Sappers Handbook. Viitattu 8.9.2026. (englanniksi)

Aiheesta muualla